Annuiteettilaina

Annuiteettilainalla tarkoitetaan lainaa, jossa jokainen takaisinmaksuerä on alkutilanteessa yhtä suuri. Maksuerään sisältyy sekä lyhennys että korko.^[1] Annuiteettilaina eroaa tasaerälainasta eli kiinteästä tasaerälainasta siten, että koron muuttuessa myös maksuerä muuttuu, mutta laina-aika pysyy samana. Tasaerälainassa laina-aika lyhenee koron laskiessa ja pitenee koron noustessa, mutta maksuerä pysyy koko ajan samana.^[2] Mikäli lainan korko on sovittu kiinteäksi, maksuerä on samankokoinen riippumatta siitä, onko kyseessä annuiteetti- vai tasaerälaina.

Laina-ajan alussa suuri osa maksuerästä kuluu korkoihin, kun taas lainan pääoma lyhenee hitaasti. Ajan kuluessa koron osuus maksuerästä pienenee ja vastaavasti lyhennyksen osuus kasvaa.^[3]

Annuiteettilaina on yleisesti käytetty lainan lyhennystapa: esimerkiksi Nordeasta otetuista lainoista jopa yli 80 prosenttia on annuiteettilainoja. Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju suosittelee valitsemaan lyhennystavaksi joko annuiteetin tai kiinteän tasaerän.^[4] Annuiteettilaina on hyvä vaihtoehto silloin, kun lainan ottaja haluaa tietää tarkan laina-ajan etukäteen ja hänen maksukykynsä kestää mahdollisen koron nousun.^[1]

Eri lyhennystapojen eroja pohtiessa syntyy helposti sekaannuksia, koska lyhennystapojen nimitykset ja kuvaukset muistuttavat toisiaan. Lisäksi eri pankkien käyttämät termit ovat ristiriitaisia. Esimerkiksi annuiteettilainoja kutsutaan myös tasaerälainoiksi, vaikka joissakin pankeissa kiinteää tasaerääkin nimitetään lyhyesti vain tasaeräksi.^[4]

1. ↑ ^{a b} Asuntolainan lyhennystavat Nordea Bank Oyj. Viitattu 27.10.2020.
2. ↑ Luottoasiat FINE – Vakuutus- ja rahoitusneuvonta. Viitattu 27.10.2020.
3. ↑ Asuntolaina Kuluttajaliitto. Viitattu 27.10.2020.
4. ↑ ^{a b} Hakala, Jarkko: Näin pankkien johtajat ja talousasiantuntijat lyhentävät lainojaan – elävätkö niin kuin opettavat? IS.fi. Viitattu 27.10.2020.