Anomalistinen psykologia

Anomalistinen psykologia on parapsyykkisiä kokemuksia tutkiva psykologian osa-alue.^[1] Se eroaa parapsykologiasta siten, että anomalistisessa psykologiassa lähestymistapa on kriittisempi eikä siinä tehdä oletusta paranormaalin olemassaolosta.^[2][3]

Anomalistisen psykologian tutkimusyksikön Lontoon yliopiston Goldsmiths’ Collegeen vuonna 2000 perustanut Chris French on katsonut laajan uskon paranormaaleihin asioihin yhdistäneen ihmisyhteisöjä maantieteestä ja aikakaudesta riippumatta, vaikkakin uskomusten ja kokemusten sisältö ovat voineet olla kulttuurisidonnaisia. Hänen mukaansa tällaisia uskomuksia on tyypillisessä nykylänsimaisessa yhteiskunnassa noin 30–50 %:lla aikuisista. Henkilökohtaiset kokemukset paranormaaleiksi väitetyistä ilmiöistä ovat harvinaisempia, mutta koskevat silti huomattavaa vähemmistöä.^[2] Anomalistisen psykologian tutkimia ja paranormaaleiksi väitettyjä kokemuksia voivat olla esimerkiksi kummitukset, telepatia, enneunet, kommunikointi kuolleiden kanssa ja ufosieppaukset.^[1][2] Brittiläinen psykiatri Henry Maudsley oli yksi ensimmäisistä tutkijoista, jotka tarkastelivat tällaisia kokemuksia mielen oikkuina.^[3]

Outojen kokemusten psykologinen tutkimus on lisääntynyt 2000-luvulla. Suomessa aiheesta on julkaistu esimerkiksi Jukka Häkkisen kirja Outojen kokemusten psykologia (Docendo, 2018).^[4][5]

1. ↑ ^{a b} Anomalistinen psykologia Skepsis, viitattu 2.8.2024
2. ↑ ^{a b c} Chris French, Paranormal Psychology All About Psychology 13.9.2009, viitattu 2.8.2024 (englanniksi)
3. ↑ ^{a b} Paranormal Belief and Anomalistic Psychology ABC 19.2.2013, viitattu 2.8.2024 (englanniksi)
4. ↑ Eero Mäntymaa, Psykologian tohtori listasi 7 yliluonnollista ilmiötä ja niiden tylsää selitystä – "Sellainen aivojen pieni jekku" Yle 17.5.2018, viitattu 2.8.2024
5. ↑ Marjaana Tunturi, Jukka Häkkinen: Oudot kokemukset ovat yleisiä Tunne ja Mieli 8.11.2018, viitattu 2.8.2024