Back نقص فوسفات الدم Arabic Hipofosfatemija BS Hipofosfatèmia Catalan Hypophosphatämie German Hypophosphatemia English Hipofosfatemia Spanish תת-זרחן בדם HE Ipofosfatemia Italian 低リン血症 Japanese 저인산혈증 Korean
| Hypofosfatemia | |
|---|---|
 Phosphate group chemical structure. |
|
| Luokitus | |
| ICD-10 | A81.9E83.3 |
| ICD-9 | 275.3 |
| Tautitietokanta | 6503 |
| MedlinePlus | 000307 |
| MeSH | D017674 |
| Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Hypofosfatemia tarkoittaa epänormaalin pientä fosfaattipitoisuutta veressä. Aikuisilla ihmisillä hypofosfatemiana voidaan pitää tilaa, jossa fosfaatteja on alle 0,8 millimoolia per litra veriseerumia (mmol/l). Aikuisilla normaali seerumin fosfaattipitoisuus on noin 0,8–1,45 mmol/l.[1]
Oireita aiheuttaa yleensä vasta vakava hypofosfatemia, jossa fosfaattipitoisuus seerumissa on alle 0,32 mmol/l. Oireet liittyvät usein luurankolihaksiin, jolloin voi ilmetä lihasheikkoutta ja -kipuja. Vielä vakavampi hypofosfatemia voi aiheuttaa rabdomyolyysiä, hemolyysiä, sydänlihaksen heikkoutta ja hermo-oireita, kuten parestesiaa tai kooman.[2]
Yleensä hypofosfatemiaa aiheuttavat useat yhtaikaiset tekijät. Esimerkkejä ovat fosfaattien suolistollista imeytymistä estävät tekijät, kuten antasidien runsas käyttö, ja sen poiseritystä lisäävät tekijät, kuten parathormonin tuottoa vähentävät sairaudet. Sairaalahoidossa olevilla hypofosfatemian yleisyys on noin 2–3 %. Tehohoidossa yleisyys on noin 34 % ja verenmyrkytystä potevilla 65–80 %.[1]
Hyperfosfatemiassa pitoisuudet merkitään millimooleina, sillä kehossa vapaat fosfaatit ovat käytännössä vetyfosfaattina (HPO42–) ja divetyfosfaattina (H2PO4–), joilla on eri massat. Nämä ovat keskenään tasapainoreaktiossa ja niitä on vastaavasti lukumäärällisesti 60 % ja 40 % solujen ulkopuolella. Pitoisuus voidaan ilmaista massanakin. Tällöin käytetään usein fosforin massaa, eli 0,8 mmol/l (fosfaatteja per veriseerumia) on noin 2,5 milligrammaa fosforia per desilitra veriseerumia (mg/dl).[1]
- ↑ a b c EV Lerma et al: Nephrology secrets, s. 532–537. 4. painos. Elsevier, 2019. ISBN 9780323478717. doi:10.1016/C2015-0-06604-7.
- ↑ A Gaasbeek, AE Meinders: Hypophosphatemia: an update on its etiology and treatment. The American Journal of Medicine, 2005, 118. vsk, nro 10, s. 1094–1101. PubMed:16194637. doi:10.1016/j.amjmed.2005.02.014. ISSN 0002-9343. Artikkelin verkkoversio.