Karbonatiitti

Karbonaattikivi Jacupirangasta, Brasiliasta. Kivi koostuu kalsiitista, magnetiitista ja oliviinista.

Karbonatiitit ovat magmakiviä, joista vähintään puolet on karbonaattimineraaleja. Karbonatiitit esiintyvät plutoneina, juonina, breksioina ja laavoina. Karbonatiittikompleksilla on karbonatiittikeskus tai syeniittibreksiaa, jota reunustaa kehämäiset tai ovaalin muotoiset tai kartiomaiset juonet. Karbonatiittiesiintymiä syntyy magmaattisissa tai magmaattis-hydrotermisissä prosesseissa tai näiden yhdistelmänä ekstensionaalisessa tektonisessa ympäristössä[1].

Maailmalta tunnetaan 527 karbonatiittiesiintymää [2][3], joista 10 % (49 esiintymää) on ekstrusiivisia [4]. Iältään karbonatiitit ovat arkeeiselta eonilta kvartäärikaudelle; maailman vanhin karbonatiittiesiintymä Tupertalik (3007 Ma) sijaitsee Grönlannissa [5]. Bose (1884) kuvasi karbonatiitit ensimmäisen kerran Narmadan laaksossa Intiassa [6]. Karbonatiitteihin liittyy usein alkalikivi-intruusioita, ja monissa tapauksissa karbonatiitit ovat nuorempia kuin paikalliset alkalikivet.

  1. Sillanpää 2016
  2. Woolley ja Kjarsgaard 2008a
  3. Woolley ja Kjarsgaard 2008b
  4. Woolley ja Church 2005
  5. Downes et al. 2012
  6. Bose 1884

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Tubidy