Lennokki

Lennokki on ilmaa raskaampi miehittämätön pienoisilma-alus. Täysikokoista ilma-alusta pienemmästä koostaan huolimatta lennokki lentää samojen aerodynaamisten ilmiöiden avulla kuin miehitetty ilma-alus. Lennokkeihin kuuluvat tarkimman määritelmän mukaan vain kiinteäsiipiset miehittämättömät pienoisilma-alukset, kuten radio-ohjatut lennokit ja liidokit.^lähde? Termiä käytetään tosin joskus pyöriväsiipisistä pienoisilma-aluksista, kuten autogirot, helikopterit ja multikopterit.

Lennokkeja käytetään mm. leluina, harrastekäytössä, sotilaskäytössä, mittauksessa ja ilmakuvauksessa.

Lennokkien koot vaihtelevat muutamasta kymmenestä sentistä useaan metriin, ja painot muutamasta grammasta jopa useisiin kymmeniin kiloihin. Yleisimmät harrastekäytössä olevat radio-ohjattavat lennokit ovat siipien kärkiväliltään noin 1–3 m ja painoltaan 1–10 kg.^lähde? Tähän tekevät poikkeuksen liidokit, joiden siiven kärkiväli saattaa olla yli kuusi metriä.

2010-luvulla kamerakopterit ovat aiheuttaneet useita vaaratilanteita, kun niitä lennätetään paikoissa joissa ei saa tai ei ole turvallista lennättää.^[1][2][3][4] Automatiikan kehittymisen myötä lennokkien hinnat ovat laskeneet ja niiden lennättäminen helpottunut.^[1] Aikaisemmin turvallisuuskulttuuri opittiin lennokkikerhoissa, mutta nykyisin voidaan kaupasta ostaa valmis lennokki ja aloittaa lennättäminen heti omin päin.^[1]

1. ↑ ^{a b c} Marttila, Heikki: Ohjusten alkuaika ja lennokkien havainnointi nykypäivänä. Maanpuolustaja, 2/2017.
2. ↑ Lennokki aiheutti läheltä piti -tilanteen Pirkkalassa – melkein törmäsi lääkärihelikopteriin Yle Uutiset. Viitattu 5.2.2019.
3. ↑ Trafi tekee tutkintapyynnön drone-lennokkien aiheuttamista vaaratilanteista ts.fi. 24.5.2017. Arkistoitu 7.2.2019. Viitattu 5.2.2019.
4. ↑ Dronet aiheuttaneet vakavia vaaratilanteita aiemminkin - Video näyttää, millaista tuhoa lentokoneeseen osuva lennokki saa aikaan www.iltalehti.fi. Viitattu 5.2.2019.