Back ميونغسونغ إمبراطورة كوريا Arabic ميونجسونج امبراطورة كوريا ARZ Myeongseong de Joseon AST Myeongseong de Joseon Catalan Mìng-sìng Huòng-hâiu CDO Myeongseong German Empress Myeongseong English Myeongseong de Joseon Spanish امپراتریس میونگسونگ Persian Myeongseong de Corée French
| Myeongseong | |
|---|---|
 Kuningatar Myeongseong. | |
| Joseonin kuningatar | |
| Valtakausi |
20. maaliskuuta 1866 – 8. lokakuuta 1895 |
| Joseonin sijaishallitsija | |
| Valtakausi |
6. heinäkuuta 1895 – 8. lokakuuta 1895 |
| Valtakausi |
1. marraskuuta 1873 - 1. heinäkuuta 1894 |
| Syntynyt |
10. lokakuuta 1851 Yeoju, Joseon |
| Kuollut |
8. lokakuuta 1895 (43 vuotta) Gyeongbokin palatsi, Joseon |
| Hautapaikka | Hongneung |
| Puoliso | Kuningas Gojong ( 1866) |
| Lapset | Sunjong |
| Suku | Yeoheung Min |
| Isä | Min Chirok |
| Äiti | Lady Lee Hansan Leen klaanista |
Myeongseong (kor. 명성, hanja 明成; 19. lokakuuta 1851 – 8. lokakuuta 1895) oli Joseonin kuningatar ja kuningas Gojongin ensimmäinen virallinen vaimo.
Japanin Meiji-kauden aikainen hallitus piti Myeongseongia esteenä Japanin leviämiselle merentakaisille alueille.[1] Kuningattaren konservatiivinen appi Heungseon Daewongun yritti poistaa hänet politiikasta järjestämällä lukuisia kapinoita, jotka kuitenkin epäonnistuivat. Se sai Myeongseongin vastustamaan japanilaisten vaikutusvaltaa yhä kovemmin.[2]
Kun Japani voitti Kiinan ja Japanin ensimmäisen sodan, Joseon joutui Japanin vaikutusvallan alle. Kuningatar kannatti Korean ja Venäjän suhteiden vahvistamista japanilaisten vaikutuksen estämiseksi. Miura Gorō, Korean ministeri ja Japanin armeijan eläköitynyt kenraaliluutnantti, oli Daewongunin puolella, koska uskoi tämän olevan myötämielisempi Japania kohtaan.
8. lokakuuta 1895 Daewongunille uskollinen, everstiluutnantti Woo Beomseonin johtama Hullyeondaen rykmentti hyökkäsi Gyeongbokgungiin, nujersi palatsin vartijat ja päästi sisään joukon japanilaisia rōnineita. Heidät oli palkattu soluttautumaan palatsiin Miura Gorōn käskynalaisina. Kuningattaren asuintiloissa Okhoru-paviljongissa he "tappoivat kolme naista, joita he epäilivät kuningattareksi. Kun heille selvisi, että yksi naisista oli kuningatar, polttivat he hänet paviljongin ulkopuolella sijaitsevassa männyssä, vaikka joidenkin lähteiden mukaan nainen hengitti yhä. Sen jälkeen he hävittivät tuhkat."[3] Myeongseong oli kuollessaan 43-vuotias.[4]
Kuningattaren salamurha herätti muissa suurvalloissa raivoa.[5] Kansainvälistä arvostelua laannuttaakseen Japanin hallitus kutsui Miuran takaisin Japaniin ja lähetti hänet sekä muut asiaan sekaantuneet armeijan jäsenet järjestettyyn oikeudenkäyntiin Hiroshiman käräjäoikeuteen. Kaikki syytetyt jäivät tuomioitta "riittämättömän todistusaineiston takia".
Koreassa salamurha nostatti japaninvastaisia tunteita, ja jotkut korealaiset perustivat puolisotilaallisen joukon ja järjestivät aktiivisesti protesteja ympäri maata.[6] Kuningas Gojong ja kruununprinssi, joka myöhemmin tunnettaisiin nimellä keisari Sunjong, pakenivat Korean Venäjän suurlähetystöön vuonna 1896. Lokakuussa 1897 kuningas Gojong palasi Gyeongungungin palatsiin (nykyinen Deoksugung) ja julisti Korean keisarikunnan perustetuksi.
Etelä-Koreassa kuningatar Myeongseong on noussut uudelleen julkisuuteen hänen elämästään kertovien romaanien, elokuvan, draamasarjan ja musikaalin takia.
- ↑ Park, Jong-hyo (박종효). "일본인 폭도가 가슴을 세 번 짓밟고 일본도로 난자했다", 1 January 2002, pp. 472–485.
- ↑ Korean Women in Resistance to the Japanese indiana.edu. Arkistoitu 8.3.2002.
- ↑ Byong-Kuk Kim, "Assassination of Empress Myongsong," Korea Times, 28 December 2001
- ↑ Queen Min gkn-la.net. Arkistoitu 17.2.2006.
- ↑ S.C.M. Paine, The Sino-Japanese War of 1894–1895: Perceptions, Power, and Primacy (Cambridge: Cambridge University Press, 2003), p. 316[vanhentunut linkki].
- ↑ 아관파천 Naver/Doosan Encyclopedia. Korea