Simeon

Simeon
Nimipäivä  
– suomenkielinen
– ruotsinkielinen
– ortodoksinen 3. helmikuuta,
17. huhtikuuta,
27. huhtikuuta,
21. heinäkuuta,
1. syyskuuta
Muunnelmia Simo, Simon
Vastineita eri kielissä Siméon
Nimen alkuperä raamatullinen, ’hän on kuullut’

Simeon on raamatullinen miehennimi. Nimi johtuu heprean sanoista, jotka tarkoittavat ’hän on kuullut’.[1] Suomessa ja erityisesti Pohjanmaalla siitä käytetään myös muotoa Simeoni. Simeon on kuitenkin Suomessakin tavallisempi, sillä heitä on Suomen väestötietojärjestelmässä ollut vuoden 2019 loppuun mennessä 1 410. Simeoni-muotoa on kantanut noin 170 miestä.[2]

Simeon on Vanhassa testamentissa käytetty nimimuoto. Vanhassa testamentissa Simeon oli yksi patriarkka Jaakobin pojista[3] sekä hänestä polveutunut Israelin heimo.[4] Uudessa testamentissa kerrotaan Simeon-nimisestä miehestä, joka siunasi Jeesus-lapsen temppelissä ja esitti Simeonin kiitosvirren.[5] Sekä Simeon että Simon merkitsee rukouksen kuulemista, mutta keskiajalla nimiä kuitenkin pidettiin erillään.

Simeon on ollut Suomessa almanakassa vuosina 1662–1907, jolloin sen päivä oli 5. tammikuuta. Tämä perustuu pylväspyhimys Simeon Styliitan (k. 459) muistopäivään.

  1. Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, s. 475. WSOY, 1999. ISBN 951-0-20023-4.
  2. Nimipalvelu Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 3.2.2020.
  3. 1. Moos. 35:23–26
  4. 4. Moos. 1:17–23
  5. Luuk. 2:25–35

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Tubidy