Rilihon

I rilihón un råsan sisteman sosiåt-kutturat, ni' ma'a'agang i kinalamten yan i kustumbre, i morat, i hinengge, i bidan i tano', i tinige', i lugat siha ni' manma'a'ñao, i prufesiha siha, i etika, yan i organisasion siha, ni' ma'a'a'ñao i taotao yan i kosas siha ni' manma'a'ñao, manma'a'ñao, yan manma'a'ñao—achokka' guaha taya' konsensian i manma'estron-ñiha put hafa taimanu i rilihón. I diferentes na rilihón siha siña guaha diferentes na elementu siha ginen i dibin, i sagradu, i hinengge, yan un taotao ni' ti siña ma li'e'.


I fina'tinas i rilihón siña ha na'guaha rituat, setmon, komemorasion pat venerasion (un dius, dius pat diosan palao'an), sakrifisiu, pilgrimage, prusision, gupot, gupot, trance, inisiasion, setbisio finatai, setbisio umasagua, meditasion, tinayuyot, musika, åtte, baila, setbisio gi i kumunidåt yan otro na aspetu gi i kotturan taotao.


Meggai na rilihón guaha sagradu na estoria, simbolo yan estoria siha ni' ma'ayek para u ma'esplåra i siniente-ña i lina'la' pat u ma'esplåra i tutuhon i lina'la' pat i tano'. Ginen este na hinengge put i tano' yan i naturåt taotao, siña i taotao ma na'huyong lai siha put morat, etika pat rilihón pat un estilon lina'la'.


Guaha 10,000 na rilihón gi enteru mundo, achokka' kasi todu guaha rilihón-ñiha gi i lugåt-ñiha, dikike' i numeron i manma'a'agang. kuatro na rilihón—Kristianu, Islam, Hinduismo, yan Buddhism—ma'ayek para mas ki 77% gi i lina'la' gi i mundo, ya 92% gi i mundo ma'ayek unu gi ayu na kuatro na rilihón pat ma'identifika komo ti rilihoso, kumeke'ilekña na i 9,000+ na hinengge ni' gaige ha' 8% gi i lina'la'-ñiha.


From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Tubidy