624 Hektor | |
---|---|
1907 XM |
|
Hektor on nuolen osoittama valopiste. |
|
Löytäminen | |
Löytäjät | August Kopff |
Löytöaika | 10. helmikuuta 1907 |
Kiertoradan ominaisuudet | |
Keskietäisyys Auringosta |
781,183 milj. km 5,222 AU |
Pienin etäisyys Auringosta |
762,145 milj. km 5,095 AU |
Suurin etäisyys Auringosta |
800,220 milj. km 5,349 AU |
Eksentrisyys | 0,024 |
Kiertoaika Auringon ympäri | 4358,521 päivää 11,93 vuotta |
Keskiratanopeus | 13,03 km/s |
Inklinaatio | 18,198° |
Kuiden lukumäärä | 1 |
Fyysiset ominaisuudet | |
Läpimitta | 370 × 195 km |
Massa |
~1,4×1019 kg |
Putoamiskiihtyvyys pinnalla | ~0,067 m/s2 |
Pyörähdysaika | 0,2884 päivää |
Albedo | 0,087 |
Pakonopeus | ~0,13 km/s |
Asteroidiluokka | D |
Pinnan lämpötila |
alin: K keski: ~122 |
624 Hektor on suurin Jupiterin radalla kiertävistä troijalaisista asteroideista. Se on nimetty Troijan sodan sankarin mukaan. Se majailee Lagrangen pisteessä L4, toki huojuen paikallaan "kreikkalaisten" troijalaisten joukossa, vaikka Hektor taistelikin Troijan sodassa Troijan puolella.
Sen koko on 370 × 200 km, ja se on muodoltaan kahdesta pallosta koostuva, todennäköisimmin tyypillinen kaksoisasteroidi, jonka osapuolet koskettavat toisiaan. Hektor on tummaa, punartavaa asteroidityyppiä D.
Hektorilla on kuu S/2006 (624) Hektor 1, joka on 1 000 km:n päässä ja 15 km:n läpimittainen.
Sattumalta myös 617 Patrocluksella on kiertolainen nimeltä Menoetius. Kuten Hektor, myös Patroclus on nimetty väärään paikkaan, sillä se on troijalaisena sankarina kreikkalaisten troijalaisten asteroidien joukossa.