Aasat eli Æsir (muinaisnorjaksi áss tai ǫ́ss, mon. æsir) ovat skandinaavisen mytologian toinen suku vaanien ohella.[1] Perinteisen tulkinnan mukaan aasat ovat jumalten soturisukua, kun taas vaanit ovat luonnon ja hedelmällisyyden jumalia ja jumalattaria. Jättiläiset eli jotunit ovat heidän vastustajiaan. Nykyisin osa tutkijoista katsoo, ettei ero aasojen, vaanien ja jättien välillä ole näin yksiselitteinen.
Myytin mukaan maailman ensimmäinen sota käytiin aasojen ja vaanien välillä. Jumalat tekivät sovinnon ja vaihtoivat panttivankeja. Vaanit Njord, Freyr ja Freija tulivat Åsgardiin panttivangeiksii ja asuivat siitä lähtien aasojen keskuudessa. Jotkut aasoista ottivat vaimoikseen vaanijumalattaria ja toiset jotuneita.[2][3]
Monet aasoista tavataan myös jumalhahmoina muinaisenglantilaisessa ja mannergermaanisessa muinaisuskonnossa.