Adeniini | |
---|---|
Tunnisteet | |
IUPAC-nimi | 9H-Purin-6-amiini |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
SMILES | NC1=NC=NC2=C1N=CN2 |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | C5H5N5 |
Moolimassa | 135,13 g/mol |
Sulamispiste | 360–365 °C |
Kiehumispiste | hajoaa |
Tiheys | - |
Liukoisuus veteen | 0,6672 g/l (20 °C)[1] |
Adeniini (A) on guaniinin (G) ohella toinen DNA:n ja RNA:n puriiniemäksistä. Se muodostaa kahden vetysidoksen avulla emäsparin DNA:ssa tymiinin (T) ja RNA:ssa urasiilin (U) kanssa.
Kun adeniini liittyy riboosisokeriin, syntynyttä nukleosidia kutsutaan adenosiiniksi. Vastaavasti deoksiriboosin ja adeniinin muodostama yhdiste on deoksiadenosiini. Adenosiinista on edellen mahdollista muodostaa adenosiinitrifosfaattia (ATP), kun siihen liittyy kolme fosfaattiryhmää. Adenosiinia käytetään RNA:n ja deoksiadenosiinia DNA:n rakennusaineena.
Adeniinijohdannaisilla on useita biokemiallisia tehtäviä. ATP:tä syntetisoidaan soluhengityksen elektroninsiirtoketjun yhteydessä oksidatiivisessa fosforylaatiossa, ja sitä käytetään solun metaboliassa kemiallisen energian siirtoon: ATP:n pilkkoutuminen adenosiinidifosfaatiksi (ADP) ja ADP:n pilkkoutuminen adenosiinimonofosfaatiksi (AMP) vapauttaa energiaa muiden kemiallisten reaktioiden käyttöön. Reaktioita katalysoivat adenosiinitrifosfataasi (ATPaasi) ja adenylaattikinaasi. Adeniini myös on rakenneosana solun aineenvaihdunnan kannalta tärkeissä koentsyymeissä, kuten NAD:ssa, FAD:ssa ja koentsyymi A:ssa.