Aerosoli eli sumute on kaasun ja siinä leijuvien kiinteiden tai nestemäisten hiukkasten seos. Hiukkasten halkaisija vaihtelee 0,002 µm:stä yli sataan mikrometriin.[1] Eloperäisestä aineesta peräisin olevia aerosoleja nimitetään bioaerosoleiksi. Esimerikiksi virukset ja bakteerit voivat levitä bioaerosoleina.[2]
Ilmakehässä esiintyy luonnollisia aerosoleja, jotka syntyvät esimerkiksi tulivuorenpurkauksissa, metsäpaloissa tai tuulen nostaessa pölyä maasta. Ihmisen toiminta, kuten aineiden polttaminen tai maan kyntäminen lisäävät aerosolien määrää. Arvioidaan, että nykyisin 10–50 % koko ilmakehän aerosoleista on ihmisen toiminnan tuottamaa. Kaupungeissa ihmisperäisten aerosolien osuus on suurempi kuin maaseudulla. Merkittävimpiä päästölähteitä kaupungeissa ovat liikenteen ja energiantuotannon hiukkaspäästöt sekä katupöly.[3]
Pilvet ovat näkyvää nesteaerosolia, jossa pisarakoko on muutamasta mikrometristä kymmeniin mikrometreihin.[4] Pilvet ja muut nesteaerosolit heijastavat tehokkaasti auringonvaloa, minkä vuoksi nämä aerosolit jäähdyttävät ilmastoa. Tätä kutsutaan ilmaston hämärtymiseksi (engl. global dimming).[5] Sen sijaan palamisessa syntyvä noki absorboi valoa tehokkaasti, minkä vuoksi nokihiukkaset nopeuttavat ilmastonmuutosta.[6]
Aerosoleja ja niiden käyttäytymistä tutkii aerosolitiede, joka jaetaan yleensä tutkimusotteesta riippuen aerosolifysiikkaan ja aerosolikemiaan.