Back إصابة دماغية رضية Arabic Kəllə-beyin zədələnməsi Azerbaijani Чэрапна-мазгавая траўма Byelorussian Чэрапна-мазгавая траўма BE-X-OLD মস্তিষ্কের আঘাতজনিত জখম Bengali/Bangla Traumatisme cranioencefàlic Catalan Traumatické poranění mozku Czech Traumatisk hjerneskade Danish Schädel-Hirn-Trauma German Κρανιοεγκεφαλική κάκωση Greek
| Aivovamma | |
|---|---|
 Tietokonekerroskuvauksella otettu kuva päästä, jossa on kallonmurtuma, kontuusioita sekä subduraalivuoto. |
|
| Luokitus | |
| ICD-10 | S06 |
| ICD-9 | 800.0-801.9, 803.0-804.9, 850.0-854.1 |
| Tautitietokanta | 5671 |
| MeSH | D001930 |
| Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Aivovamma on traumaattinen ulkoisen voiman aiheuttama aivovaurio tai aivotoiminnan häiriö, joka syntyy tapaturmaisesti päähän kohdistuvasta iskusta, liike-energiasta tai aivoihin tunkeutuvasta esineestä. Aivovammojen vaikeusasteet vaihtelevat lievistä vammoista, jotka useimmiten parantuvat viikkojen tai kuukausien kuluessa, vaikeisiin vammoihin, jotka johtavat pahimmillaan pysyvään tajuttomuuteen tai kuolemaan. Tärkeimmät aivovammojen syyt ovat erilaiset putoamiset, kaatumiset, liikenneonnettomuudet, tapaturmat ja pahoinpitelyt. Alkoholilla on osuutta noin puolessa vammautumistapauksista. Aivovammoja tapahtuu Suomessa vuosittain noin 36 000. Niistä lieviä vammoja on noin 90 %. Aivovamma on välittömänä syynä noin tuhannessa kuolemassa vuosittain.[1][2][3]
Aivovamman saaneille henkilöille voi jäädä välittömien oireiden parannuttua ns. aivovamman jälkitila, jonka todennäköisyys riippuu yleisesti vamman vakavuudesta. Aivovamman jälkitilan oireita on Suomessa ainakin noin 100 000 henkilöllä. Sen oireet ovat kullakin henkilöllä yksilöllisiä, ja ne voivat olla pitkäaikaisia tai pysyviä muutoksia ihmisen toiminnassa. Yleisiä jälkitilan oireita ovat muun muassa muistin huononeminen, väsymys, aloitekyvyn heikkeneminen, muutokset tarkkaavaisuudessa, tunne-elämässä ja käyttäytymisessä sekä erilaiset fyysiset oireet, kuten halvaukset, unihäiriöt, päänsärky sekä epilepsia.[1][4] Vaikka aivovammat usein vaikuttavat ihmisen kognitiiviseen toimintaan, ne eivät sinällään ole älyvammoja, vaan ihmisen älykkyys voi vammautumisen jälkeen säilyä ennallaan.[5] Jälkitilat voidaan jakaa eri haittaluokkiin ja vaikeusasteisiin oireiden ja vamman alkuvaiheen vaikeustasoarvion mukaan. Haittaluokka-arvioita käytetään potilaille maksettavien vakuutuskorvausten suuruuden arvioinnissa.[2]
Aivovammautuneet henkilöt ovat usein itse vamman suhteen oiretiedostamattomia, eivätkä he välttämättä tunnista sen tuomia muutoksia. Aivovamma on usein myös ulkopuolisille henkilöille näkymätön, ilman että sitä huomaa vammautuneesta henkilöstä. Vamma voi kuitenkin tuoda vammautuneille henkilöille merkittäviä vaikeuksia sosiaalisiin suhteisiin ja arjesta selviämiseen.[4]
- ↑ a b Aivovammatietoa Aivovammaliitto. Viitattu 4.12.2023.
- ↑ a b Aivovammat Käypä hoito. Duodecim. Viitattu 3.12.2023.
- ↑ Aikuisiän aivovammat Duodecim. Viitattu 4.12.2023.
- ↑ a b Aivovammaliitto – Oireet Duodecim. Viitattu 10.12.2023.
- ↑ Aivosäätiö – Aivovammat Aivosäätiö. Viitattu 14.12.2023.