Aleksanteri Suuri

Aleksanteri Suuri Μέγας Αλέξανδρος
Aleksanteri Suuren rintapatsas British Museumissa. Patsas on alkujaan Aleksandriasta ja se kuvaa Aleksanteria 20-vuotiaana.[1]
Makedonian kuningas, Korintin liiton hegemoni
Valtakausi	lokakuu 336 eaa. – 10. kesäkuuta 323 eaa.
Edeltäjä	Filippos II
Seuraaja	Filippos III Arridaios
Persian kuningas, Faarao
Valtakausi	330 eaa. – 10. kesäkuuta 323 eaa.
Edeltäjä	Dareios III
Seuraaja	Filippos III Arridaios
Syntynyt	noin 20. heinäkuuta 356 eaa.[2] Pella, Makedonia
Kuollut	10. kesäkuuta 323 eaa.[3] (32 vuotta) Babylon
Puoliso	Roksane Statira Parysatis
Lapset	Aleksanteri IV Herakles
Suku	Argead
Isä	Filippos II
Äiti	Olympias

Aleksanteri Suuri eli Aleksanteri III (m.kreik. Ἀλέξανδρος Γ' ὁ Μακεδών, Aléksandros ho Trítos ho Makedōn; noin 20. heinäkuuta 356 eaa.^[2] –10. kesäkuuta 323 eaa.^[3]) oli Makedonian kuningas 336–323 eaa. Hän oli antiikin merkittävimpiä sotapäälliköitä; hän valloitti muun muassa Egyptin ja Persian valtakunnan ja eteni aina Intiaan asti.

Aleksanterin isä Filippos II yhdisti kreikkalaiset kaupunkivaltiot oman valtansa alle. Filippoksen kuoltua Aleksanteri peri isältään rikkaan valtakunnan ja aikansa parhaiten koulutetun armeijan. Kreikkalaisten kaupunkivaltioiden avustuksella Aleksanteri kukisti Persian kuninkaan Dareios III:n ja valtasi koko Persian valtakunnan. Valloitusretkiensä aikana hän perusti monia uusia kaupunkeja, muun muassa Aleksandrian Egyptiin, ja niihin muutti kreikkalaisia asukkaita. Hän kasvatti armeijaansa muiden kansojen sotilailla sekä kannusti kreikkalaisten ja persialaisten välisiä avioliittoja. Aleksanterin valloitukset aloittivat hellenistisen ajan, jolloin kreikkalainen kulttuuri levisi aina Intiaan ja Egyptiin saakka.

1. ↑ Sekunda, s. 7
2. ↑ ^{a b} Plutarkhos antaan Aleksanterin syntymäpäiväksi Hekatombaionin kuun 6. päivänä. Tämä vastaa osapuilleen heinäkuun 20. päivää. Aristobuloksen mukaan Aleksanteri syntyi kuitenkin lokakuussa. Bosworth s. 19
3. ↑ ^{a b} Aleksanteri kuoli 10. kesäkuuta illalla (Daisioksen kuun 28. päivänä). (Bosworth s. 172; Hammond 1998 s. 198)