Back Antoninus Pius Afrikaans Antoninus Pius ALS Antonín Pío AN أنطونيوس بيوس Arabic انطونينوس بيوس ARZ Antonín Píu AST Antonin Piy Azerbaijani آنتونیوس پیوس AZB Антанін Пій Byelorussian Антонин Пий Bulgarian
| Antoninus Pius | |
|---|---|
 Antoninus Piuksen rintakuva Münchenin Glyptothek -museossa. | |
| Rooman keisari | |
| Valtakausi | 10. heinäkuuta 138 – 7. maaliskuuta 161 |
| Edeltäjä | Hadrianus |
| Seuraaja | Marcus Aurelius |
| Syntynyt |
19. syyskuuta 86 Lanuvium, Italia, Rooman valtakunta |
| Kuollut |
7. maaliskuuta 161 (74 vuotta) Lorium, Roomalainen Italia |
| Puoliso | Faustina vanhempi |
| Lapset |
Faustina nuorempi Marcus Aurelius (adoptoitu) Lucius Verus (adoptoitu) |
| Suku | Nerva–Antoninus |
| Isä | Titus Aurelius Fulvus |
| Äiti | Arria Fadilla |
Caesar Titus Aelius Hadrianus Antoninus Augustus Pius (synt. Titus Aurelius Fulvus Boionius Arrius Antoninus, yleisesti Antoninus Pius) (19. syyskuuta 86 – 7. maaliskuuta 161)[1] oli Rooman keisari, joka hallitsi 10. heinäkuuta 138 – 7. maaliskuuta 161. Antoninus sai lisänimensä Pius (”velvollisuudentuntoinen”) noustuaan valtaan vuonna 138. Hän kuului Nerva–Antoninusten hallitsijasukuun ja oli suosittu ja kunnioitettu keisari, joka tunnettiin lempeydestään ja oikeamielisyydestään. Hänen valtakauttaan on usein sanottu Rooman valtakunnan kultakaudeksi, jolloin talous kukoisti, poliittinen tilanne oli vakaa ja armeija oli vahva. Hän hallitsi pitempään kuin yksikään Rooman keisari Augustuksen jälkeen, ja hänen kautensa tunnetaan erityisen rauhallisena, joskaan ei sodattomana.[2] Antoninus adoptoi Marcus Aureliuksen ja Lucius Veruksen vallanperijöikseen. Hän kuoli vuonna 161.[3]
- ↑ Rooman keisarit s. 159–160
- ↑ Paavo Castrén & Leena Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja, s. 42. Hakusana Antoninus Pius. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
- ↑ Weigel: Antoninus Pius (A.D. 138–161)