| Anders Achrenius | |
|---|---|
| Nousiaisten kirkkoherra | |
|
1778–1810
|
|
| Edeltäjä | Anders Planman |
| Seuraaja | Josef Hoeckert |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 5. huhtikuuta 1745 Turku |
| Kuollut | 23. heinäkuuta 1810 (65 vuotta) Nousiainen |
| Vanhemmat |
Abraham Achrenius Kristina Katarina Svanbeck |
| Puoliso |
|
| Lapset | 10 |
| Muut tiedot | |
| Koulutus | Maisteri (1766) |
| Tutkinnot | Turun akatemia |
| Uskonto | kristinusko |
| Tunnustuskunta | pietismi |
| Osa artikkelisarjaa |
| Rukoilevaisuus |
|---|
 |
Anders (Antti) Achrenius (5. huhtikuuta 1745 Turku – 23. heinäkuuta 1810 Nousiainen) oli suomalainen pappi ja pietistijohtaja.[1]
Anders Achrenius oli rukoilevaisuuden hengellisen isän, Nousiaisten kirkkoherrana toimineen Abraham Achreniuksen poika. Anders Achrenius opiskeli Turun akatemiassa vuodesta 1758 valmistuen filosofian maisteriksi 24. heinäkuuta 1766. Hänet vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa 18. helmikuuta 1769 ja toimi sen jälkeen isänsä Nousiaisen kirkkoherran apulaisena. Vuonna 1778 Achreniuksesta tuli Nousiaisten kirkkoherra ja vuosina 1793–1806 hän toimi lääninrovastina.[2] Kirkkoherraksi kuningas nimitti Achreniuksen ilman virkaehdotusta seurakunnan vahvan kannatuksen ansiosta. Achrenius piti Nousiaisten pappilassa pyhäpäivisin seuroja, jotka olivat erittäin suosittuja. Niissä on arvioitu kesäisin käyneen jopa 400 henkeä. Achreniuksen uskonkäsitystä on pidetty varsin evankelisena.[1]
- ↑ a b Pentti Virrankoski: Achrenius, Anders (1745–1810) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 3.7.2015. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 29.12.2015.
- ↑ Yrjö Kotivuori: Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Anders Achrenius Verkkojulkaisu 2005. Helsingin yliopisto. Viitattu 29.12.2015.