Arkadia-teatteri

Arkadia-teatteri (etuoikealla) ja Turun kasarmi (taustalla) pohjoissuunnalta katsottuina. Eugen Hoffersin valokuva 1870-luvulta.
Arkadia-teatteri. Signe Branderin valokuva vuodelta 1907.

Arkadia-teatteri sijaitsi 1861–1908 Helsingissä nykyisen Paasikiven aukion paikkeilla. Teatterirakennuksessa toimi Suomalainen Teatteri vuosina 1875–1902.

Teatterirakennus sijaitsi alkujaan aivan kaupungin rakennetun alueen rajalla, nykyisen Lasipalatsin paikalla sijainneen Turun kasarmin ja Töölön kaakkoiskulmassa sijainneen Arkadian huvila-alueen välissä. Sen kohdalla myös kaupunkimainen puistokatu, Läntinen Heikinkatu, vaihtui maantieksi, Läntiseksi viertotieksi (nykyisin molemmat ovat Mannerheimintien osia).

C. L. Engelin suunnittelema puinen uusklassinen teatterirakennus valmistui alun perin 1827 Esplanadin puistoon, Korkeavuorenkadun ja nykyisen Ruotsalaisen teatterin rakennuksen väliselle alueelle, mutta kun Ruotsalainen teatteri sai uuden rakennuksen 1860, vanha puuteatteri myytiin huutokaupalla ja siirrettiin 1861 Arkadiaan. Ruotsalainen teatteri joutui toimimaan vielä 1863–1866 Arkadia-teatterin rakennuksessa, kun tulipalo oli tuhonnut uuden teatterirakennuksen 1863. Tämän jälkeen Arkadia-teatterin rakennuksessa toimi 1868–1875 Venäläinen valtionteatteri, jossa esiintyivät pääasiassa Pietarista tulleet teatteriseurueet.

Suomalainen Teatteri toimi sitten Arkadia-teatterin tiloissa vuoteen 1902 saakka, jolloin se muutti Onni Tarjanteen suunnittelemaan Kansallisteatterin rakennukseen. Arkadia-teatterin tilat olivat jo tällöin huonossa kunnossa, ja teatteri jouduttiin pitämään ajoittain suljettuna tulipalovaaran takia.

Kansallisteatterin valmistuttua vanha Arkadia-teatteri vuokrattiin ruotsinkieliselle Folkteaternille. Viimeinen teatteriesitys siellä pidettiin uudenvuodenpäivänä 1907.[1] Rakennus purettiin 1908. Liikemies Sergei Nikolajeff rakennutti paikalle tiilisen liikerakennuksen, jossa vuosina 1918–1976 toimi Keskusosuusliike Hankkijan pääkonttori.[2] Edelleen se tunnetaan Hankkijan talona. Sen edessä olevalle aukiolle on myöhemmin pystytetty Harry Kivijärven tekemä J. K. Paasikiven muistomerkki.

  1. Alho, Asmo – Rauanheimo, Uljas: Helsinki ennen meitä, s. 100. Otava, 1980.
  2. Järvenpää, Eeva: Nikolajeffin palatsiin mahtui sata autoa. Kertomuksia keskustan kortteleista. Helsingin Sanomat 30.3.2008. (Archive.org 4.4.2008.)

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by razib.in