Artemisia I

Artemisia I (m.kreik. Ἀρτεμισία) oli kuningatar ja sotapäällikkö, joka hallitsi 400-luvulla eaa. Kaariassa Vähässä-Aasiassa sijainnutta Halikarnassoksen kaupunkivaltiota. Hänen valtapiiriinsä kuuluivat myös muun muassa Kos, Kalymna ja Nisyros. Artemisia hallitsi Persian kuningas Kserkses I:n yliherruuden alaisena ja osallistui persialaissotiin Persian puolella.^[1]

Artemisia I:n isä oli Halikarnassoksen hallitsija Lygdamis I.^[2] Hänen äitinsä oli kreetalainen. Artemisian edeltäjä hallitsijana oli hänen aviomiehensä, jonka nimeä historiankirjat eivät mainitse. Virallisesti Artemisia oli alaikäisen poikansa Pisindeliin sijaishallitsija, mutta ei ole varmaa, kohosiko Pisindelis itse koskaan valtaistuimelle.^[3]

Artemisia I komensi henkilökohtaisesti viittä sotalaivaa Kserkseen vuoden 480 eaa. sotaretkellä Kreikan kaupunkivaltioita vastaan. Halikarnassoksesta syntyisin ollut kreikkalainen historioitsija Herodotos on kuvannut Artemisian osuutta sodassa ja ylistää vuolaasti hänen rohkeuttaan ja pätevyyttään. Artemisia kunnostautui taktikkona jo voitokkaassa Artemisionin meritaistelussa, mutta osoitti kyvykkyytensä erityisesti persialaisille tappiollisessa Salamiin meritaistelussa.^[3][1][2] Hän varoitti turhaan Kserksestä hyökkäämästä kreikkalaisen laivaston kimppuun kapeassa salmessa Salamiin luona. Kreikkalaiset olivat Artemisionin taistelun jälkeen luvanneet Artemisiasta 10 000 drakhman kiinniottopalkkion. Hän pelastautui tappiollisesta Salamiin taistelusta upottamalla tiellään olleen oman liittolaisensa, Kalyndan kuningas Damasithymoksen laivan, jolloin kreikkalaiset luulivat hänen vaihtaneen puolta ja antoivat hänen paeta. Kserkses, joka näki tapahtuman mutta ei tunnistanut upotettua laivaa omakseen, ylisti Artemisian rohkeutta (”miehet taistelivat kuin naiset ja naiset kuin miehet”).^[3][2] Taistelun jälkeen Artemisia neuvoi Kserksestä vetäytymään saman tien kokonaan Kreikasta suuremman tappion välttämiseksi ja tällä kertaa Kserkses noudatti neuvoa.^[1][2][3] Artemisia saattoi Kserkseen aviottomat pojat turvaan Efesokseen.^[3]

Vaikka useat antiikin historioitsijat mainitsevat Artemisia I:n, hänen hallituskaudestaan ei tiedetä mitään persialaissotien jälkeen. Osa historioitsijoista sekoitti hänet seuraavalla vuosisadalla eläneeseen Artemisia II:een.^[3] 800-luvulla jaa. elänyt Fotios väitti Artemisia I:n tehneen itsemurhan heittäytymällä rantakalliolta mereen kun hänen rakastettunsa, abydoslainen Dardanos oli torjunut hänet, mutta tarinaa ei pidetä kovin uskottavana.^[3][2]

1. ↑ ^{a b c} Artemisia I (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 10.7.2019.
2. ↑ ^{a b c d e} William S. Greenwalt: Artemisia I (c. 520–? BCE) (englanniksi) Women in World History: A Biographical Encyclopedia (2002), Encyclopedia.com. Viitattu 10.7.2019.
3. ↑ ^{a b c d e f g} Joshua J. Mark: Artemisia I of Caria (englanniksi) Ancient History Encyclopedia 12.3.2014. Viitattu 10.7.2019.