Asenne (psykologia)

Asenne on johonkin sosiaalisesti merkitykselliseen kohteeseen liittyvä myönteinen tai kielteinen suhtautumistapa.^[1]

Persoonallisuuspsykologi Gordon W. Allportin mukaan asenteeseen kuuluu oleellisesti valmius reagoida tietyllä tavalla asenteen kohteeseen. Tämä asenteen kohde voi olla esimerkiksi yksi tai useampi asia, ihminen, paikka, käsitys, toiminta tai tilanne. Asenteella on motivoiva tai ohjaava merkitys, eli asenne voi yllyttää tai rohkaista ihmistä tai vaikuttaa hänen tapaansa käyttäytyä.^[2]

Joidenkin pelkistetympien määritelmien mukaan asenne on vain jokin myönteinen tai kielteinen käsitys.^[2]

Erään käsityksen mukaan asenteet on säilötty muistiin henkilön kokemusrakenteena. Toisen käsityksen mukaan asenteet muodostetaan suurelta osin tilannekohtaisesti vanhojen kokemusten sekä nykyisen mielialan ja ympäristön perusteella.^[2]

Osa tutkijoista korostaa sitä, että asenteet ovat opittuja. Toisten tutkijoiden mukaan joillain asenteilla on kuitenkin ainakin osittain biologinen tai perinnöllinen lähde.^[2]

Monien asenteiden, etenkin tärkeisiin asioihin kohdistuvien asenteiden, on havaittu olevan suhteellisen pysyviä, joskus jopa vuosikymmenien ajan. Vähemmän merkittävät tai vasta omaksutut asenteet ovat sen sijaan muuttuvampia.^[2]

1. ↑ Kognitiivista sosiaalipsykologiaa Sosiaalipsykologian peruskurssi. Tampereen yliopisto. Viitattu 17.9.2007.
2. ↑ ^{a b c d e} Oskamp & Schultz 2005, s. 7–9.