Back Assirië Afrikaans Assyrien ALS አሦር Amharic آشور Arabic ܐܬܘܪ ARC الاشوريين ARZ Asiria AST Assuriya Azerbaijani آشوریلر AZB Ассирия Bashkir
| Osa artikkelisarjaa |
| Mesopotamia |
|---|
 |
|
Kieli |
|
Kulttuuri |
Assyria oli muinaisessa Mesopotamiassa sijainnut suuri valtakunta.
Kolmannella vuosituhannella eaa. Assyria oli vielä lähinnä akkadilaisten etuvartio. Itsenäinen valtatekijä Assyriasta alkoi kehittyä vasta 1300-luvun eaa. puolenvälin aikoihin.[1] Tällöin nousevan mahdin antamassa voimantunnossa hallitsija Assur-Uballit I antoi itselleen arvonimen "Kaikkeuden kuningas". Hän valloitti Niniven itäpuolella sijainneen viljavan tasangon ja nöyryytti Babyloniaa, joka oli siihen asti pitänyt Assyriaa etupiirinään. Tätä hallitsijaa seurasi lyhytaikainen heikkouden tila. Mutta kun valtaan nousivat Salmanassar I ja Tukulti-Ninurta I, viholliset torjuttiin ja uusia alueita vallattiin. Salmanassarin ajasta lähtien alettiin toteuttaa massiivisia väestön pakkosiirtoja. Tukulti-Ninurta löi heettiläiset ja valloitti rikkauksistaan kuuluisan Babylonian vuonna 1235 eaa.[2]
Vähitellen assyrialaiset valloittivat alueet Kaspianmereltä Niilille ja Taurusvuorilta Persianlahdelle. Valtakautta kesti noin 300 vuotta. Assyrialaisilla oli rauta-aseita ja maine raakoina ja säälimättöminä sotilaina. Vuonna 612 eaa. Assyrian valloittivat meedialaisten ja skyyttien yhdistetyt joukot.[1]
Assyriaa kutsutaan usein ensimmäiseksi supervallaksi ja sotilasmahdiksi. Assyrialaiset loivat mahtinsa tehokkaalla armeijalla ja säilyttivät sen terrorilla ja valloitettujen alueiden väestön pakkosiirroilla. Monet pikkuvaltiot suostuivat maksamaan veroa kuultuaan Assyrian armeijan hirmutöistä. Assyrialla oli tarve laajeta, koska se halusi kauppareitit valvontaansa ja pääomaa muun muassa hovin rakennushankkeisiin. Sotia perusteltiin myös uskonnolla, esimerkkinä Babylonin pääjumalan Mardukin kulttipatsaan anastus.[2]
- ↑ a b Hugh Honour & John Fleming, Maailman taiteen historia, s. 106, Otava 2001, ISBN 951-1-16753-7
- ↑ a b Antiikin kansoja ja valtioita, s. 10.