Asteekit

Asteekit (aiemmin myös atsteekit ja azteekit) olivat Meksikon ylätasangoilla elänyt intiaanikansa. Asteekit johtivat vuosina 1428–1521 vahvaa asteekkivaltakuntaa, joka ulottui Mesoamerikassa Meksikonlahdelta Tyyneenmereen.

Asteekit olivat soturikansaa, jonka vauraus perustui heikompien intiaaniheimojen maiden valloittamiseen ja veron kantamiseen niiltä. Asteekit tunnetaan ihmisuhreistaan. Heidän pääkaupunkinsa oli mahtava Tenochtitlán.

Asteekit olivat 1200-luvulla Meksikon laaksoon saavuttuaan vähäpätöisimpiä pohjoisesta muuttaneista nahuatlia puhuvista nahuakansoista. Työteliäitten kauppaa harjoittaneiden asteekkien merkitys alkoi kasvaa vasta 1300-luvun puolivälissä. Asteekit joutuivat pitkään alistumaan mahtavampien kaupunkivaltioiden valtaan tai liittoutumaan niiden kanssa. 1400-luvulla asteekkijohtaja Itzcoatl johti armeijansa liittolaiskaupunki Texcocon kanssa voittoisaan sotaan tepaneekkeja vastaan. Laajalle ulottuvat valloitussodat alkoivat seuraavan hallitsijan Moctezuma I:n aikana. Asteekkien valtakunta levisi laajalle, mutta oli melko heikko ja hajanainen. Espanjalaiset konkistadorit valloittivat asteekkien valtakunnan pääkaupungin Tenochtitlánin 13. elokuuta 1521 Hernán Cortésin johdolla. Tenochtitlánin paikalla on nykyisin Meksikon pääkaupunki México.