Ateenan demokratia viittaa antiikin Ateenan valtiomuotoon noin vuosina 508–338 eaa. Ateena oli näin demokratia arkaaisen kauden lopulta sekä suuren osan klassista kautta, mitkä olivat Ateenan kaupunkivaltion suurinta kukoistuskautta. Ateenan demokraattinen järjestelmä tunnetaan parhaiten kaikista antiikin demokratioista, vaikkakaan kaupunki ei ollut ainoa demokraattisesti hallittu kreikkalainen kaupunkivaltio.[1]
Ateenan valtiomuoto kehittyi demokratiaksi asteittain varhaisemmista monarkiasta, aristokratiasta ja oligarkiasta, ja Ateena oli jonkun aikaa myös tyrannia. Demokratia sai alkunsa Kleistheneen uudistuksista vuonna 508/507 eaa. Se laajeni ja oli suurimmillaan 460-luvulta eaa. lähtien. Demokratiassa oli kuitenkin myös katkos peloponnesolaissodan aikana ja jälkeen 411 eaa. ja 404–403 eaa. Demokratia päättyi Ateenan tultua Makedonian valtaan vuonna 338 eaa., vaikkakin kaupunki säilytti paikallishallinnossaan pitkään demokratian ulkoisen muodon.[2]
Ateenalainen demokratia oli suoraa demokratiaa, jossa politiikkaan saivat osallistua kaikki syntyperäiset vapaat miespuoliset kansalaiset. Naiset ja orjat olivat sen ulkopuolella. Kansalaisilla oli yhtäläiset poliittiset oikeudet ja sananvapaus. Paitsi että osallistuivat päätöksentekoon, kansalaiset toimivat vuorollaan myös eri julkisissa viroissa. Useimmat viranhaltijat arvottiin.[1] Kaupungin demokratian tärkeimmät instituutiot olivat ekklesia eli kansankokous, bule eli neuvosto sekä heliaia ja muut valamiesoikeusistuimet.[3] Tärkeimpiä virkamiehiä olivat prytanit, strategokset ja arkontit.