Aunuksen Karjala,[1] lyhyemmin Aunus (karjalaksi Anuksen Karjala, lyh. Anus; ven. Олонецкая Карелия, Olonetskaja Karelija) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä nykyisessä Karjalan tasavallassa Laatokan ja Äänisen välillä ja Äänisen pohjoispuolella. Aunuksen Karjala oli niin kutsutun Itä-Karjalan eli Suomen entisen itärajan takaisen karjalaisten ja vepsäläisten asuttaman alueen eteläosa. Sen katsottiin käsittävän Venäjän keisarikunnan Aunuksen kuvernementin kolmen läntisen kihlakunnan alueet eli Aunuksen, Petroskoin ja Poventsan kihlakunnat.[2] Aunuksen Karjalan raja kulki etelässä Aunuksenkannakselta Syvärille ja pohjoisessa Repolaan ja Rukajärveen saakka.[3]
Aunuksen Karjalan pohjoispuolella sijaitseva Itä-Karjalan pohjoisosa, Vienan Karjala, kuului puolestaan Arkangelin kuvernementtiin.
Nykyisin Aunuksen Karjalan alueella ovat Mujejärven, Segežan, Karhumäen, Kontupohjan, Suojärven, Prääžän, Pitkärannan, Lahdenpohjan, Aunuksen, Äänisenrannan ja Puudožin piirit. Maantieteellinen Aunus on laajempi kuin karjalan kielen aunuksen eli livvin murteen puhuma-alue.[3]
- ↑ Hakulinen, Kerkko ja Paikkala, Sirkka: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 26. (Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet) Helsinki: Kotimaisten kielten keskus (Kotus), 2013. ISBN 978-952-5446-80-7 (suomeksi)
- ↑ Iso Tietosanakirja. Otava, 1931
- ↑ a b Karjala-nimiset alueet Suomessa ja Venäjällä Kielitoimiston ohjepankki. 28.6.2022. Viitattu 12.6.2024.