Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu. Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkeli esittää avohakkuut ainoana vaihtoehtona. Wikipedian neutraalius-tavoite ei toteudu |
Avohakkuu on metsän päätehakkuun muoto, jossa metsikkökuviolta kaadetaan kaikki tai lähes kaikki hakkuualueen puut[1][2].
Avohakkuu on nykypäivän metsänhoidossa yksi metsänuudistamisen menetelmä muiden joukossa[3]. Noin 82 prosenttia Suomessa vuosina 2009-2017 päätehakatusta metsästä kaadettiin kuitenkin avohakkuulla[4].
Metsä päätehakataan jaksollisessa metsänkasvatuksessa hyvin paljon ennen kuin puut saavuttavat biologisen vanhuuden[5]. Päätehakkuu tehdään Etelä-Suomessa yleensä puiden ollessa 60-80 vuoden ikäisiä[6].
Suurimmassa osassa avohakkuualueita jätetään jokaiselle hehtaarille 5–10 niin sanottua säästöpuuta. Tämä johtuu siitä, että yli 95 prosenttia Suomen talousmetsistä on vapaaehtoisen PEFC-sertifiointijärjestelmän piirissä.
Metsän niin sanottu avohakkuuvaihe kestää 1-3 vuotta[6]. Päätehakkuun toteuttamisvaihtoehdot ovat avohakkuu, siemenpuuhakkuu ja suojuspuuhakkuu[2].
Avohakkuisiin perustuva metsätalous on johtanut luonnonmetsien eliölajien uhanalaistumiseen. Esimerkiksi mustikan peittävyys valtion metsissä on vähentynyt puoleen entisestä.[7]
<ref>
-elementti; viitettä :2
ei löytynyt