Basaltti

Basalttia.
Basalttiin syntynyt luola Reynisfjarassa, Islannissa.

Basaltti on tumma, hienorakeinen ja usein huokoinen vulkaaninen kivilaji, yleensä laava. Basaltti on mineraalikoostumukseltaan pääasiassa plagioklaasia sekä pyrokseenia, sisältäen lisäksi vähäisemmissä määrin muita tyypillisiä mineraaleja, kuten oliviinia ja sarvivälkettä. Basalttia koostumukseltaan vastaava syväkivi on gabro. Basalttia on myös Marsissa ja Kuussa, missä se antaa kuun meriksi kutsutuilla alueille niiden tunnusomaisen tumman värin.[1]

Basalttisia laavoja syntyy erityisesti valtamerten keskiselänteillä mutta myös muissa ympäristöissä. Basalttinen laava on juoksevaa ja leviää mantereisissa purkauksissa laajoille alueille muodostaen laakiobasaltteja, joita on mm. Intiassa (Deccanin laavapurkaukset) ja Islannissa. Jäähtyessään basalttinen laava lohkeilee usein kuusikulmaisiksi pylväiksi.[2]

Basalttimuodostumia ovat basalttipylväs, basalttityyny ja laavatunneli.[3]

  1. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Kids.Kosmos ei löytynyt
  2. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Geologia.Magmakivien.luokittelu ei löytynyt
  3. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Kivet.ja.fossiilit ei löytynyt

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Tubidy