Back Paus Benediktus XV ACE Pous Benedictus XV Afrikaans Benedikt XV. ALS Benedet XV AN بندكت الخامس عشر Arabic بندكت الخمستاشر ARZ Binidiktu XV Aymara XV Benedikt Azerbaijani Benedikt XV. BAR Бенедыкт XV Byelorussian
| Benedictus XV | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Giacomo della Chiesa |
| Syntynyt | 21. marraskuuta 1854 Genova, Italia |
| Kuollut | 22. tammikuuta 1922 (67 vuotta) Apostolinen palatsi, Vatikaanivaltio |
| Paavi | |
| Paavius alkoi | 3. syyskuuta 1914 |
| Paavius päättyi | 22. tammikuuta 1922 |
| Edeltäjä | Pyhä Pius X |
| Seuraaja | Pius XI |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| w2.vatican.va/content/benedict-xv/it.html | |
Benedictus XV, alkuperäiseltä nimeltään Giacomo Paolo Giovanni Battista della Chiesa,[1] (21. marraskuuta 1854 – 22. tammikuuta 1922) toimi paavina 3. syyskuuta 1914 alkaen kuolemaansa saakka.
Italiassa syntynyt Benedictus XV oli Vatikaanin virallisessa Annuario Pontificio -vuosikirjassa julkaistun paaviluettelon mukaan 258. paavi.[2] Hänen edeltäjänsä oli Pius X ja seuraajansa Pius XI. Ennen paaviuttaan Benedictus XV muun muassa toimi Bolognan arkkipiispana.
Benedictus XV:n paavinkauden eli pontifikaatin tärkeimpiin tapahtumiin kuului ensimmäinen maailmansota, jota pasifistinen Benedictus XV vastusti. Paavi yrittikin useaan otteeseen vedota sodan eri osapuolia tekemään rauhan keskenään ja lopettamaan sotimisen. Hänen kautensa merkittävimpinä päätöksinä voitaneen pitää katolisen kirkon politiikkaan osallistumiskiellon kumoamista Italiassa ja katolisen puolueen Partitio Popolaren salliminen. Lisäksi hän tuomitsi äärivanhoillisten modernisteihin kohdistamat niin sanotut noitavainot kirkon sisällä ja pyrki sovintoon ortodoksikirkon kanssa ja perusti näitä pyrkimyksiä ajaakseen kuuriaan idän kirkon kongregaation.
Suomalaisittain tärkeänä päätöksenä voidaan pitää Suomen itsenäisyyden tunnustamista paavin vastaanotolla 2. maaliskuuta 1918. Osoituksena hänen Suomen asialle myötämielisestä suhtautumisestaan voitaneen pitää sitä, että samaan aikaan paavin vastaanotolle jonotti myös Venäjän lähettiläs, mutta paavi varasi audienssin ensin Suomen valtuuskunnalle ja odotutti Venäjän valtuuskuntaa.[3]
- ↑ Everyman's encyclopedia s. 102
- ↑ Luettelo paaveista catholic.fi. Viitattu 10.8.2007.
- ↑ Hanska 2005: 153. (Valtuuskuntien järjestyksestä paavin vastaanotolle on kertonut Vatikaanin valtiosihteeri, kardinaali Gasparri vastavierailullaan Suomen valtuuskunnan hotelliin.)