Borduna (lat. bordunus, engl. drone, burden, ransk. bourdon, saks. Bordun) on musiikissa käytetty termi samalla korkeudella jatkuvalle äänelle, joka säestää musiikkiteoksen muita ääniä.[1]
Kirkkolaulussa voidaan puhua bordunaäänestä. Joissain soittimissa on bordunakieliä (esimerkiksi sitar ja kampiliira) ja säkkipillissä on bordunapillejä.[2][3] Myös urkupiste on eräänlainen borduna, mutta urkupisteestä puhutaan silloin, kun tietty ääni (yleensä basso) pysyy samalla sävelellä pitemmän aikaa, mutta yleensä ei koko kappaleen ajan.[4] Yleensä, kun musiikissa käytetään bordunaa, se soi jatkuvasti ja on siten soittimen äänimaailman tai musiikkityylin erottamaton osa.
<ref>
-elementti; viitettä HS.Borduna.pohjaääni
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä Karelia.Hardangerviulu
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä Kurkela.2-3
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä Hallikainen.Tutkielma
ei löytynyt