Daavid | |
---|---|
Israelin kuningas | |
Valtakausi | n. 1010 – 1002 eaa. ja 1002 – 970 eaa. |
Edeltäjä | Saul, Isboset |
Seuraaja | Salomo |
Syntynyt |
n. 1040 eaa. Betlehem, Israel |
Kuollut |
n. 970 eaa. Jerusalem, Israel |
Puoliso | Michal, Ahinoam, Abigail, Maachah, Haggith, Abital, Eglah, Batseba |
Lapset | Amnon, Chileab, Absalom, Adonias, Shefatias, Itream, Shammua, Shobab, Natan, Salomo, Ibhar, Elishua, Nefeg, Jafia, Elishama, Eliada, Elifalet, Tamar |
Suku | Daavid |
Isä | Iisai |
Äiti | Nitzevet |
Uskonto | jahvismi |
Daavid (hepr. דָּוִד, Dāwiḏ, rakastettu) oli Vanhan testamentin mukaan Juudan kuningas 1012–1005 eaa., koko Israelin kuningas 1005–972 eaa.[1] Hän oli Juudan sukukuntaan kuuluvan Iisain poika ja kuningas Salomon isä. Islamin mukaan Daavid oli profeetta. Raamatun mukaan Daavid teki Israelista sotaretkillään suurvallan.
Varmoja Raamatun ulkopuolisia viittauksia Daavidiin ei ole. Myöskään ei ole tehty kuningaskunnan olemassaoloon viittaavia arkeologisia löytöjä. Raamatussa ei kuvata kuningaskunnan edellyttämää hallintoa, ja sen mukaan maan armeija on koottu vapaaehtoisista ja seuraajat ovat melko pieneltä alueelta Hebronin ympäristöstä.[2] Tel Danin piirtokirjoituksen ja Meshan steelan tekstien on kuitenkin arveltu mahdollisesti kuvaavan Daavidia.[3] Kriittisen raamatuntutkimuksen piirissä Daavidista kirjoitetut tarinat nähdään puolustuskirjoituksina väärinkäytössyytöksiä vastaan.[4]