Deep Blue

Deep Blue
Deep Blue on maailman kuuluisimpia tietokoneita.
Kehittäjä	IBM
Tyyppi	supertietokone
Mukana toimitettu käyttöjärjestelmä	AIX
Infobox OK

Deep Blue oli IBM:n kehittämä shakkitietokone. Se oli ensimmäinen shakkitietokone, joka voitti normaalipituisilla turnauspeliajoilla pelatun virallisen ottelupelin hallitsevaa maailmanmestaria Garri Kasparovia vastaan 10. helmikuuta 1996. Tämä peli on jäänyt shakin historiaan. Kasparov voitti kuitenkin kuusipelisen ottelun seuraavista peleistä kolme ja pelasi kahdesti tasan, joten hän voitti ottelun Deep Blue -tietokonetta vastaan 4-2.

Deep Blueta kehitettiin otteluiden jälkeen merkittävästi (parannetusta versiosta käytettiin epävirallista nimitystä ”Deeper Blue”). Kone pelasi Kasparovia vastaan uudelleen toukokuussa 1997.^[1] Tuolloin kone voitti ottelun yhteistuloksella 3,5–2,5. Deep Bluesta tuli näin ollen ensimmäinen elektroninen laite, joka voitti shakin hallitsevan maailmanmestarin normaaleilla turnauspeliajoilla pelatessa. Turnauksen jälkeen IBM:n pörssiarvo kohosi 15 prosenttia.

Projektin laskentaan ja pelkästään shakkiin keskittyvän tietokoneen kehittämiseksi aloitti ”sirutestauksena” Carnegie Mellon -yliopistolla Feng-hsiung Hsu. Tietokonetta kutsuttiin nimellä Deep Thought (syvä miete); samanniminen tietokone esiintyy myös Douglas Adamsin tieteiskirjassa Linnunradan käsikirja liftareille. Hsu alkoi työskennellä IBM:llä vuonna 1989. Hän työskenteli hajautetun laskennan ongelmien parissa. Deep Blue sai alkunsa tästä projektista.

Deep Bluen pelivahvuus on pääosin tulosta vahvasta laskutehosta. Se on massiivinen rinnakkainen, 30 solmun RS/6000 SP-perustainen tietokonejärjestelmä, jossa on 480 erityisesti shakkiin suunniteltua VLSI prosessoria. Sen shakkia pelaava ohjelma on kirjoitettu C:llä ja käyttöjärjestelmänä koneessa on AIX. Deep Blue kykeni vuoden 1997 ottelun aikaan arvioimaan 200 000 000 asemaa sekunnissa, kaksi kertaa niin nopeasti kuin vuoden 1996 versio. Kesäkuussa 1997 Deep Blue oli TOP500-listan 259:nneksi nopein supertietokone.^[2]

Deep Blue käytti asemaa arvioidessaan yhtä funktiota, mutta funktiossa oli kuitenkin monta laudan aseman mukaan säädettävää parametria. Nämä parametrit Deep Blue sääti itse analysoimalla tuhansia mestareiden pelejä. Analysointifunktio oli kuitenkin jaettu yli 8 000 osaan, joista moni osa oli suunniteltu tietyntyyppisiä asemia varten. Avauskirjastossa oli yli 4 000 asemaa ja 700 000 suurmestarien peliä. Loppupelitietokanta sisälsi monia kuuden nappulan loppupelejä ja kaikki kolmen, neljä ja viiden nappulan loppupelit ns. tablebase-muodossa, jolloin tietokone pystyy pelaamaan kaikki kyseiset loppupeliasemat täydellisesti. Toista ottelua varten suurmestari Joel Benjamin hienosääti ohjelman shakkitietämystä. Avauskirjasto oli suurmestareiden Miguel Illescas, John Fedorovich ja Nick De Firmian käsialaa.

Hävittyään ottelun Kasparov sanoi, että hän näki toisinaan syvällistä älykkyyttä ja luovuutta tietokoneen siirroissa. Hän väitti myös kiistanalaisesti, että ihminen olisi auttanut tietokonetta kesken ottelun.^[3] Kyseessä oli vuoden 1997 ottelun toinen peli, jossa tietokone hylkäsi materiaalivoittoon perustuvan tietokonemaisen jatkon ja teki inhimillisen varmistussiirron, joka osoittautui ratkaisevan hyväksi siirroksi. Väitteiden perusteella Kasparov vaati uusintaottelua, mutta IBM ei suostunut tähän ja päästi Deep Bluen eläkkeelle. Vuonna 2003 tehtiin dokumenttielokuva nimeltä Game Over: Kasparov and the Machine tutkimaan tätä väitettä.

Osittain nämä syytökset olivat totta: vuoden 1997 ottelun säännöt sallivat tietokoneen kehittäjien muokata konetta kesken ottelun, mukaan lukien sen evaluointifunktion sekä shakkitietämyksen muuttamisen, jotta se ymmärtäisi Kasparovin pelityyliä paremmin. Tämä mahdollisti sen, että viimeisessä pelissä tekoäly ei syyllistynyt samaan virheeseen kuin mihin se oli kaksi kertaa aiemmin syyllistynyt.

Feng-hsiung Hsu väitti jälkeenpäin kirjassaan Behind Deep Blue: Building the Computer that Defeated the World Chess Champion että hänellä oli oikeudet käyttää Deep Bluen suunnitelmia ja rakentaa uusi tehokkaampi shakkitietokone IBM:stä riippumatta, mutta Kasparov kieltäytyi uusintaottelusta. Hsu:n kirjaa pidetään kuitenkin yleisesti hyvin subjektiivisena, ja kaikkia kirjan väitteitä ei ole syytä hyväksyä sellaisenaan.

1. ↑ Deep Blue ibm.com. Viitattu 27.9.2021. (englanniksi)
2. ↑ TOP500 List - June 1997 (201-300) – Internet Archive
3. ↑ Steven Levy: Life After Chess 15.02.2008. NEWSWEEK. Arkistoitu 27.2.2008. Viitattu 21.02.2008. (englanniksi)