Dionysos-malja | |
---|---|
Dionysos-maljan tondo. |
|
Nimi | Dionysos-malja |
Tekijä | Eksekias |
Valmistumisvuosi | n. 530 eaa. |
Taiteenlaji | keramiikka |
Sijainti | Staatliche Antikensammlungen, München, Saksa |
Dionysos-malja on antiikin kreikkalainen kyliks eli juomamalja, joka on tehty arkaaisella kaudella noin vuonna 530 eaa. Se edustaa attikalaista mustakuviokeramiikkaa, ja sen on valanut ja maalannut Eksekias. Kyliksin tondon kuva-aihe esittää Dionysokseen liittyvää myyttiä, mistä malja on saanut nimensä. Nykyisin malja on esillä Staatliche Antikensammlungenissa Münchenissä (esine 2044, inv.nro. 8729).[1][2] Se on eräitä parhaiten tunnettuja esimerkkejä antiikin kreikkalaisesta keramiikasta.
Muotonsa puolesta kyliks on tyyppiä A. Sen halkaisija on noin 30,5 cm ja korkeus noin 13,6 cm.[1] Kyliks on säilynyt nykyaikaan täysin ehjänä.
Maljan tondon maalauksessa viininjumala Dionysos purjehtii merellä valkoiset purjeet pullollaan. Jumala makoilee aluksellaan vasemman käden varassa kuin pitovuoteella, ja oikeassa kädessään hänellä on rhyton. Laivan keulassa on silmät ja perä kaartuu joutsenenpääksi. Laivan masto versoo viiniköynnökseksi, jossa on suuria rypäleterttuja. Meressä laivan ympärillä hyppii seitsemän delfiiniä, jotka ympäröivät Dionysosta kuin mainadit ja satyyrit yleensä. Maalaus kuvaa tunnettua kohtausta Homeerisesta hymnistä Dionysokselle: Dionysos oli joutunut tyrrheeni- eli etruskimerirosvojen vangiksi näiden laivalle. Merellä jumala kuitenkin toi esille kuka todella oli. Merirosvot hyppäsivät hädissään mereen, ja Dionysos muutti nämä delfiineiksi. Maalauksen sommittelu sopii hyvin käytettävissä olleeseen pyöreään tilaan.[1][2]
Ulkopuolensa maalauskoristelun puolesta malja edustaa silmämaljaa. Sen kummallekin sivulle on maalattu silmäpari ja eräänlaiset kasvot, jotka toimivat apotropaaisina symboleina. Kummankin kädensijan alapuolella ja sivuilla on maalaukset, jotka esittävät jotakin mytologista kohtausta, mahdollisesti taistelua Patrokloksen ruumiista Troijan sodassa. Maljan jalassa on Eksekiaan signeeraus ΕΧΣΕΚΙΑΣ ΕΠΟΕΣΕ, Eksekias epo(i)ēse, ”Eksekias teki [minut]”.[1][2] Tämä ilmaisee Eksekiaan toimineen savanvalajana. Maalaustyylin perusteella Eksekias on myös vaasin maalaaja.
Malja löytyi Etrurian Vulcin hautausmaalta Lucien Bonaparten suorittamissa kaivauksissa vuonna 1828. Baijerin kuningas Ludvig I hankki sen vuonna 1841.[3]