Dolomiitti | |
---|---|
Luokka | karbonaattimineraalit |
Kemialliset ominaisuudet | |
Kemiallinen kaava | CaMg(CO3)2 |
Fysikaaliset ominaisuudet | |
Väri | kellertävä tai ruskehtava |
Kidejärjestelmä | trigoninen |
Kovuus Mohsin asteikolla | 3,5–4 |
Ominaispaino | 2,8–3 g/cm3 |
Optiset ominaisuudet | |
Kiilto | lasikiilto |
Viiru | valkoinen |
Aiheesta muualla | |
Dolomiitti (CaMg(CO3)2)[1] on kemialliselta koostumukseltaan kalsiummagnesiumkarbonaattia. Dolomiitti on kidejärjestelmältään trigoninen. Väriltään dolomiitti on usein kellertävää tai ruskehtavaa, hyvin harvoin puhtaan valkoista. Dolomiitti voi olla myös hyvin voimakkaanvärinen, mutta silloin se johtuu epäpuhtauksista. Harmahtavia, punaisia ja vihreitäkin värisävyjä esiintyy. Ääritapauksissa dolomiitti voi olla tiilenpunaista, vihreätä tai mustaa. Kiilloltaan dolomiitti on lasikiiltoinen ja viiru on valkoinen. Kovuudeltaan dolomiitti on 3,5–4 Mohsin asteikolla ja ominaispaino on 2,8–3 g/cm³.
Dolomiittia esiintyy kidemuotoisena onkaloissa, Suomessa sitä on Paltamossa, Joroisissa, Virtasalmella, Vampulassa, Siikaisissa.[2]
Dolomiittia käytetään rakennuskivissä ja maanparannusaineissa. Maanparannuksessa dolomiitti vähentää maan happamuutta ja lisää maahan kalsiumia ja magnesiumia.
Mineraali on nimetty 1791 ranskalaisen minerologin ja geologin Déodat Gratet de Dolomieu'n mukaan.