Back Disprosium Afrikaans ዲስፕሮሲየም Amharic डिस्प्रोसियम ANP ديسبروسيوم Arabic ديسپروزيوم ARY ديسبروسيوم ARZ Disprosiu AST Disprozium Azerbaijani Диспрозий Bashkir Disprosium BAN
| |||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Dysprosium | ||||
| Tunnus | Dy | ||||
| Järjestysluku | 66 | ||||
| Luokka | lantanoidi | ||||
| Lohko | f-lohko | ||||
| Ryhmä | - | ||||
| Jakso | 6 | ||||
| Tiheys | 8,540 · 103 kg/m3 | ||||
| Väri | hopeanvalkoinen | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1886, Paul-Émile Lecoq de Boisbaudran | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino (Ar) | 162,5001[1] | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 175 (228) pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Xe] 4f106s2 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 28, 8, 2 | ||||
| Hapetusluvut | +III | ||||
| Kiderakenne | heksagonaalinen tiivispakkaus (HCP) | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 1 680 K (1 407 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 2 840 K (2 567 °C) | ||||
| Höyrystymislämpö | 280 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 11,06 kJ/mol | ||||
| Äänen nopeus | 2710 m/s 293 K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 1,22 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,173 kJ/(kg K) | ||||
| Sähkönjohtavuus | 1.1×106 S/m | ||||
| CAS-numero | 7429-91-6 | ||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
Dysprosium on ranskalaisen kemistin Paul-Émile Lecoq de Boisbaudranin vuonna 1886 löytämä alkuaine, joka kuuluu harvinaisiin maametalleihin.[2] Sen lyhenne on Dy, atomiluku 66 ja CAS-numero 7429-91-6. Dysprosiumin atomimassa on 162,50. Alkuaineella on seitsemän stabiilia isotooppia, joista luonnossa yleisin on 164Dy.
Alkuaineen nimi tulee kreikan kielen sanasta dysprositos eli "vaikeasti saatavissa oleva".[2]
- ↑ Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen: Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2011, 83. vsk, nro 2. IUPAC. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.4.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Marko Hamilo: Vaikeasti saatava metalli valaisee kirkkaasti 18.4.2006. Helsingin Sanomat. Arkistoitu Viitattu 4.11.2015.