Earl Hines

Earl Hines
Earl Hines (vas.) 1940-luvulla
Henkilötiedot
Syntynyt	28. joulukuuta 1903 Duquesne, Pennsylvania, Yhdysvallat
Kuollut	22. huhtikuuta 1983 (79 vuotta)
Muusikko
Aktiivisena	1922–1983
Tyylilajit	jazz
Soittimet	piano
Levy-yhtiöt	Apollo Records, Columbia Records ja Decca Records
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Earl Kenneth ”Fatha” Hines (28. joulukuuta 1903 – 22. huhtikuuta 1983) oli yhdysvaltalainen jazzpianisti. Hän löi itsensä läpi Louis Armstrongin ja Jimmie Noonen yhtyeissä 1920-luvulla ja johti omaa yhtyettään vuodesta 1928 lähtien. Hinesin yhtyeessä soittivat 1940-luvulla muun muassa Billy Eckstine, Sarah Vaughan, Charlie Parker, Dizzy Gillespie ja Wardell Gray.^[1]

Hines oli yksi ensimmäisistä suurista jazzpianosolisteista ja tunnettu ”trumpettimaisista” sooloistaan, joissa oikea käsi soitti melodian kahdessa oktaavissa.^[2][3][4] Häntä on kutsuttu ”ensimmäiseksi moderniksi jazzpianistiksi”,^[5][6] ja hänen tyylinsä antoi vaikutteita joukolle myöhempiä pianisteja, mukaan lukien Teddy Wilson, Jess Stacy, Joe Sullivan ja Nat King Cole.^[5]

1. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Down Beat ei löytynyt
2. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä BBC ei löytynyt
3. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä All About Jazz ei löytynyt
4. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Martin & Waters ei löytynyt
5. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Allmusic ei löytynyt
6. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Redhotjazz ei löytynyt