Edustajisto on tiettyjen yhtiöiden, yhteisöjen, laitosten ja järjestöjen päättävä elin. Edustajisto voi olla pakollinen tai valinnainen toimielin.
Osuuskunnassa on edustajisto, jos sen säännöt niin määräävät. Edustajisto käyttää osuuskunnan kokouksen päätösvaltaa jäsenten sijasta. Osuuskunnan jäsenet valitsevat edustajiston suhteellisilla vaaleilla, jollei säännöissä määrätä toisin.[1]
Keskinäisessä vakuutusyhtiössä on edustajisto, jos yhtiöjärjestyksessä niin määrätään. Edustajiston valitsevat vakuutuksenottajaosakkaat keskuudestaan. Vakuutusyhtiön yhtiökokouksessa päätösvaltaa käyttävät edustajat takuuosuudenomistajien lisäksi.[2]
Vakuutuskassassa on edustajisto, jos sen säännöissä niin on määrätty. Edustajisto koostuu kassan jäsenten ja osakkaiden valitsemista edustajista ja se käyttää valtaa näiden sijasta.[3]
Työttömyyskassassa on edustajisto, jos kassan säännöissä niin määrätään. Edustajisto käyttää työttömyyskassan ylintä päätösvaltaa kassan kokouksessa.[4]
Rahastoyhtiön sijoitusrahastoissa on yhteinen edustajisto, jos rahastojen säännöissä niin määrätään. Edustajiston valitsevat rahastojen osuudenomistajat. Edustajisto päättää sijoitusrahastoja koskevista yhteisistä asioista tietyissä tilanteissa.[5]
Osakaskunnassa on edustajisto, jos sen säännöt niin määräävät. Edustajiston valitsevat osakaskunnan osakkaat. Edustajisto käyttää osakaskunnan kokouksen päätösvaltaa.[6]
Asumisoikeusyhdistyksessä on edustajisto, jos sen säännöt määräävät niin. Edustajisto päättää säännöissä määrätyistä asioista yhdistyksen jäsenten sijasta.[7]
Edustajisto on myös mm. ylioppilaskunnassa[8], ammattikorkeakoulun opiskelijakunnassa[9] ja Eläketurvakeskuksessa.
- ↑ Osuuskuntalaki 14.6.2013/421
- ↑ Vakuutusyhtiölaki 18.7.2008/521
- ↑ Vakuutuskassalaki 27.11.1992/1164
- ↑ Työttömyyskassalaki 24.8.1984/603
- ↑ Sijoitusrahastolaki 29.1.1999/48
- ↑ Yhteisaluelaki 18.8.1989/758
- ↑ Laki asumisoikeusyhdistyksistä 28.11.1994/1072
- ↑ Yliopistolaki 24.7.2009/558
- ↑ Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932