Elisabet I

Elisabet I
Englannin kuningatar
Valtakausi	17. marraskuuta 1558 – 24. maaliskuuta 1603
Kruunajaiset	15. tammikuuta 1559
Edeltäjä	Maria I
Seuraaja	Jaakko I
Syntynyt	7. syyskuuta 1533 Greenwich, Englannin kuningaskunta
Kuollut	24. maaliskuuta 1603 (69 vuotta) Lontoo, Englannin kuningaskunta
Puoliso	Ei puolisoa (niin sanottu ”neitsytkuningatar”).
Suku	Tudor
Isä	Henrik VIII
Äiti	Anna Boleyn
Uskonto	protestanttisuus
Nimikirjoitus

Osa artikkelisarjaa
Anglikanismi
Tausta ja historia Kelttiläinen kristinusko Apostolinen suksessio Uskonpuhdistus Englannissa Luostarilaitoksen purkaminen Englannin kirkko Oxfordin liike
Teologia Episkopaalisuus Anglokatolisuus Evankelinen katolisuus Latitudinarismi Korkeakirkollisuus Matalakirkollisuus Sakramentit
Teokset Kuningas Jaakon Raamattu Book of Common Prayer Jeesuksen rukous
Organisaatio Anglikaaninen kirkko Canterburyn arkkipiispa
Henkilöt Augustinus Canterburylainen Beda Venerabilis Henrik VIII Thomas Cranmer Edvard VI Elisabet I Matthew Parker Richard Hooker Jaakko I Kaarle I William Laud
n k m

Elisabet I (7. syyskuuta 1533 – 24. maaliskuuta 1603) oli Englannin ja Irlannin kuningatar 17. marraskuuta 1558 lähtien kuolemaansa asti. Elisabet I oli viides ja viimeinen Tudorin suvun monarkki.^[1] Hänen valtakautensa ajoittui katolisuuden ja protestanttisuuden välisten kamppailujen aikaan. Elisabet I on yksi Englannin menestyksekkäimmistä monarkeista, jonka valtakaudella Englanti nousi eurooppalaiseksi suurvallaksi sekä politiikan, talouden että kulttuurin saralla.

Elisabet oli kuningas Henrik VIII:n ja silloisen kuningatar Anna Boleynin tytär. Elisabet nimettiin kuningattareksi 17. marraskuuta 1558 sisarpuolensa Maria I:n kuoltua. Elisabet kuoli 24. maaliskuuta 1603 ja seuraajaksi nousi Skotlannin Jaakko VI nimellä Jaakko I. Elisabet ei saanut lapsia eikä mennyt naimisiin; osin tästä syystä hänestä käytetään nimitystä neitsytkuningatar.

Elisabet I oli pisimpään hallinnut Tudorin suvun monarkki. 44 vuotta kestäneen valtakauden aikana Elisabet maltillisesti vakiinnutti Englantia protestanttiseksi maaksi. Vuonna 1570 paavi julisti Elisabetin kerettiläiseksi, mitä seurasi lukuisia epäonnistuneita salamurhayrityksiä. Myös sotapolitiikassa Elisabet toimi maltillisesti, eikä valtakaudella käyty suuria sotia. Julistamattoman Anglo-Espanja-sodan (1585–1604) suurimmassa taistelussa Englanti voitti Espanjan niin kutsutun Voittamattoman armadan. Edeltäviin ja seuraaviin valtakausiin verrattuna Elisabetin valtakausi oli sisäisen rauhan aikaa. Englanti ei juurikaan kärsinyt sodista kotisaarellaan tai Euroopan mantereella vaan suurimmat taistelut käytiin Amerikoissa ja merillä. Englannin talous hyötyi kehittyvästä transatlanttisesta kaupasta.

Vuonna 2008 brittiläiseltä ullakolta löydettiin maalaus, joka esittää nuorta Elisabetia. Arvioiden mukaan hän olisi ollut kuningatar vain vuoden maalauksen valmistuessa. Taulu on harvinainen, ja sen alta paljastui aikaisempi versio maalauksesta, joka todennäköisesti ei ole miellyttänyt taiteilijaa tai kuningatarta itseään. Päällimmäiseen versioon Elisabetille oli lisätty muun muassa Raamattu.^[2]

1. ↑ Ciara.Berry: Elizabeth I (r.1558-1603) The Royal Family. 14.1.2016. Viitattu 30.4.2021. (englanniksi)
2. ↑ Elisabet I:n harvinainen muotokuva löytyi ullakolta Yle Uutiset. Viitattu 30.4.2021.