Emeritus (täysinpalvellut [1]) -sanaa käytetään eläkkeelle jääneen miespuolisen professorin, piispanlähde? tai muun merkittävän ammattilaisen entisen virkanimikkeen yhteydessä. Naisten tapauksessa käytetään sanaa emerita. Sana liitetään yleensä entisen viran jälkeen, esimerkiksi professori emeritus N.N..
Joidenkin sääntöjen mukaan emeritus/emeritaa tulisi käyttää vain silloin, kun samalla mainitaan virka, josta henkilö on jäänyt eläkkeelle (eli esimerkiksi Helsingin yliopiston suomen kielen professori emeritus).
Korkeakoulujen emeriti-käytänteitä on, että eläkkeelle jäävien toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevien professoreiden kanssa voidaan tehdä määräaikaisia sopimuksia, joihin perustuen he voivat käyttää muun muassa yliopiston sähköpostitunnuksia ja muita työvälineitä sekä jatkaa tutkimusta.[2]