Emil Christian Hansen

Emil Christian Hansen (1842–1909^[1]) oli tanskalainen kasvitieteilijä, fysiologi ja hiivatutkimuksen uranuurtaja.^[2]

Hansen oli alun perin maalarin kisälli, sitten kansakoulunopettaja. Hän tuli ylioppilaaksi 1871, tutki aluksi Japetus Steenstrupin ohjeiden mukaan turvemuodostumia ja sai 1876 yliopiston kultamitalin tutkimuksesta De danske Gjodningssvampe. Hän oli vuodesta 1879 Carlsbergin laboratorion fysiologisen osaston johtaja ja julkaisi hiivatutkimuksissa uranuurtavan tohtorinväitöskirjansa Organismer i Øl og Ølurt (1879). Myöhemmin hän julkaisi sarjassa Meddelelser fra Carlsberg-Laboratoriet lähinnä juuri käymiseliöitä koskevia kirjoituksia, joista erityisen merkittävä on Undersøgelser over Alkoholgjærsvampens Fysiologi og Morfologi.^[2]

Hansenin tutkimuksilla oli mullistava merkitys myös käytännön mallasjuomateollisuudelle, sillä hän katsoi, ettei hiivan puhtaaksiviljelyssä riittänyt ainoastaan haitallisten bakteerien poistaminen, vaan hän huomasi, että tavallinen puhdas hiiva sisältää soluja, joista osa aiheuttaa pilaantumista. Hän aloitti puhdasviljelyn yhdestä ainoasta eristetystä hiivasolusta, joten saaduissa hiivalajeissa ei enää ollut villejä hiivasoluja.^[2]

1. ↑ Emil Christian Hansen (1842-1909), Ribe 1300. Viitattu 14.7.2024 (Archive.org) (tanskaksi)
2. ↑ ^{a b c} Tietosanakirja 1909, osa 11, Hakusana: Hansen, Emil Christian