Empiirinen kaava

Kemiassa empiirinen kaava ilmaisee eri alkuaineiden atomien suhteellisen määrän molekyylissä. Empiirinen kaava voidaan esittää esimerkiksi muodossa (H₂O)_x, joka kertoo, että kyseisessä molekyylissä on kaksi atomia vetyä jokaista happiatomia kohden. Empiirinen kaava ei kerro molekyylin rakenteesta eikä atomien lukumääristä molekyylissä (vertaa molekyylikaava). Empiirisestä kaavasta voidaan laskea alkuaineiden massaprosenttiset osuudet. Jos lisäksi tiedetään molekyylimassa, voidaan selvittää molekyylikaava.

Fysiikassa empiirinen kaava tarkoittaa matemaattista yhtälöä, joka ennustaa havaitun ilmiön oikein ja jonka fysikaalista alkuperää ei osata selittää. Esimerkiksi 1888 Johannes Rydbergin keksimä Rydbergin kaava ennusti oikein vedyn spektriviivojen aallonpituudet Lymanin sarjassa kahden kokonaisluvun avulla. Koska vetyatomin rakennetta ei tunnettu ei osattu selittää miksi kaava toimi ennen kuin Niels Bohr esitti atomimallinsa vuonna 1913.