Endorfiinit

Endorfiinit tai endomorfiinit (engl. endogenous morphines, ’sisäsyntyiset morfiinit’) ovat keskushermostossa esiintyviä hormoneja eli elimistön itse tuottamia välittäjäaineita, joiden tärkein tehtävä on lievittää kipua^[1]. Endorfiinit aiheuttavat myös hyvänolon tunnetta, vähentävät nälän tunnetta ja vaikuttavat myös hengitykseen sekä sydämen ja suolen toimintaan. Endorfiinien vaikutus ajoittuu niiden opioidireseptoreihin sitoutumiseen.^[2][3]

Endorfiinit ovat rakenteeltaan polypeptidejä eli 16–30 aminohapon pituisia ketjuja^[2]. Kaikki tunnetut endorfiinit ovat kolmen esimuodon eli pro-opiomelanokortiinin, proenkefaliinin ja prodynorfiinin pilkkoutumistuotteita. Aivolisäke valmistaa noin tusinan verran endorfiineja. Endorfiineja ovat esimerkiksi alfa-endorfiini, beeta-endorfiini ja gamma-endorfiini.

Elimistö tuottaa endorfiineja etenkin unen aikana ja suurin osa elimistön endorfiinituotannosta tapahtuukin kello kahden ja neljän välisenä aikana.^[4] Endorfiineja vapautuu myös esimerkiksi mielimusiikin kuuntelun, nauramisen^[5], itkemisen ja seksin yhteydessä. Myös auringonpaiste ja voimakkaat mausteet sekä kaakao lisäävät endorfiinien eritystä.^[6] Myös syöminen, kipu ja päihteet vapauttavat endorfiinia elimistöön^[7].

Osa ihmisistä erittää endorfiinia myös pitkäkestoisen liikunnan yhteydessä^[8][9]. Aivojen endorfiinituotannon merkittävä voimistuminen edellyttää useimmilla ihmisillä äärimmäisen raskasta HIIT-typpistä treeniä^[10]. ”Endorfiinihumalan” käsite (engl. ”runner’s high”) tarkoittaa liikunnan yhteydessä kohoavien endorfiinitasojen aiheuttamaa hyvänolontunnetta. Endorfiinihumala liitetään etenkin juoksuun. Termi kehitettiin 1970-luvulla, kun havaittiin, että liikunta lisää veren endorfiinitasoja.^[11][12] 2010-luvulla on alettu saada näyttöä siitä, että liikunnan jälkeinen euforia johtuu yleensä pääasiassa elimistön kohonneista serotoniini- ja noradrenaliini-pitoisuuksista^[13].

1. ↑ Terveys | Voiko aivot opettaa pitämään liikunnasta? Endorfiini saa meidät liikkeelle, mutta kaikki eivät saa liikunnasta endorfiinia, tutkija sanoo Helsingin Sanomat. 13.3.2020. Viitattu 10.1.2023.
2. ↑ ^{a b} Endorfiini Terveyskirjasto. Viitattu 7.4.2016.
3. ↑ SM-koripalloilija vaihtoi uransa yli 10 vuoden huumekoukkuun – sitten hän veti pillerit vessanpöntöstä ja huomasi, että sai urheilusta samanlaiset "kiksit" kuin huumeista Yle Uutiset. 15.10.2018. Viitattu 4.7.2022.
4. ↑ Tietoa LDN:stä LDN-verkko. Arkistoitu 12.1.2016. Viitattu 7.4.2016.
5. ↑ Lauri Nummenmaa, Mikko Sams, Iiro P. Jääskeläinen, Riitta Hari, Eveliina Arponen, Jussi Hirvonen: Social Laughter Triggers Endogenous Opioid Release in Humans. Journal of Neuroscience, 21.6.2017, nro 25, s. 6125–6131. PubMed:28536272 doi:10.1523/JNEUROSCI.0688-16.2017 ISSN 0270-6474 Artikkelin verkkoversio.
6. ↑ Enemmän iloa arkeen 19.11.2015. Kuntoplus.fi. Viitattu 7.4.2016.
7. ↑ SM-koripalloilija vaihtoi uransa yli 10 vuoden huumekoukkuun – sitten hän veti pillerit vessanpöntöstä ja huomasi, että sai urheilusta samanlaiset "kiksit" kuin huumeista Yle Uutiset. 15.10.2018. Viitattu 4.7.2022.
8. ↑ Terveys | Voiko aivot opettaa pitämään liikunnasta? Endorfiini saa meidät liikkeelle, mutta kaikki eivät saa liikunnasta endorfiinia, tutkija sanoo Helsingin Sanomat. 13.3.2020. Viitattu 11.1.2023.
9. ↑ M. E. Langenfeld, L. S. Hart, P. C. Kao: Plasma beta-endorphin responses to one-hour bicycling and running at 60% VO2max. Medicine and Science in Sports and Exercise, 1987-04, 19. vsk, nro 2, s. 83–86. PubMed:3574053 ISSN 0195-9131 Artikkelin verkkoversio.
10. ↑ Liikunnan intensiteetti säätelee endorfiinien vapautumista ja liikunnan aikaansaamia tuntemuksia (Väitös: FM Tiina Saanijoki, 16.6.2018, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede) www.utu.fi. Viitattu 11.1.2023.
11. ↑ Runner's World (Arkistoitu – Internet Archive)
12. ↑ Artikkeli New York Timesissa
13. ↑ Tämän takia endorfiinit ja liikunta tekevät onnelliseksi www.terve.fi. 20.1.2016. Viitattu 11.1.2023.