Erichin hallitus

Erichin hallitus
Suomen tasavallan 6. valtioneuvosto
Toimikausi alkoi	15. maaliskuuta 1920
Toimikausi päättyi	9. huhtikuuta 1921
Jäsenet
Hallituksen johtaja	Rafael Erich
Ministerien lukumäärä	12
Hallituspuolueet	Kokoomus Edistyspuolue Maalaisliitto RKP
Historia
Edellinen	Vennolan I hallitus
Seuraava	Vennolan II hallitus

Erichin hallitus oli Suomen tasavallan 6. hallitus. Se oli Kokoomuksen, Edistyspuolueen, Maalaisliiton ja RKP:n muodostama enemmistöhallitus, joka toimi 391 hallituspäivää 15. maaliskuuta 1920 – 9. huhtikuuta 1921. Presidentti K. J. Ståhlberg nimitti hallituksen muodostajaksi Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professorin Rafael Erichin, joka oli puoluekannaltaan kokoomuslainen.^[1]

Erichin hallituksen tärkein tehtävä ja saavutus oli rauha silloisen Neuvosto-Venäjän kanssa. Baltian maista Viro oli Erichin hallituksen aloittaessa toimintansa jo solminut oman rauhansopimuksensa, Latvia ja Liettua kävivät neuvotteluja parhaillaan ja Suomea uhkasi eristyksiin joutuminen. Tosin Suomessa oli vielä joukko interventiopolitiikan kannattajia. Sopimus solmittiin Tarton kaupungissa Virossa 14. lokakuuta 1920. Tuolloin Neuvosto-Venäjä tunnusti lopullisesti Suomen itsenäisyyden. Erichin hallituksen aikana säädettiin myös Ahvenanmaan itsehallintolaki, mutta saarimaakunnan asema ratkesi lopullisesti vasta seuraavan hallituksen aikana Kansainliiton tehtyä päätöksensä kiistassa.^[1]

Erichin hallituksen toimikaudella hyväksyttiin oppivelvollisuuslaki ja laki kansakoululaitoksen kustannuksista marraskuussa 1920. Tämä merkitsi käytännössä siirtymistä kirkollisesta oppivelvollisuudesta yhteiskunnalliseen. Joulukuussa 1920 eduskunta hyväksyi Suomen ensimmäisen sukunimilain, jonka mukaan jokaisella Suomen kansalaisella tuli olla sukunimi.^[2]

1. ↑ ^{a b} Jorma Keränen (toim.): Suomen itsenäistymisen Kronikka, s. 187. Jyväskylä: Gummerus, 1992. ISBN 951-20-3800-5.
2. ↑ Keränen 1992, s. 200–201.