Eridanos

Eridanos (m.kreik. Ἠρῐδᾰνός) oli kreikkalaisessa mytologiassa myyttinen joki, jonka kerrottiin olevan Hyperboreassa. Sen henkilöitymänä esitettiin jokijumala, Okeanoksen ja Tethyksen poika.^[1][2][3] Eridanosta kutsuttiin jokien kuninkaaksi, jonka rantatörmiltä löytyi runsaasti meripihkaa. Joen varsinaista esikuvaa ei tunneta, ja antiikin kirjoittajat yhdistävät sen muun muassa Pohon ja Tonavaan.^[4] Eridanoksen tytär oli Zeuksippe.^[5]

Hesiodos kertoi Tyfonin kylpevän Eridanoksessa. Herodotos epäilee koko joen olemassaoloa, ja väittää sen nimen perusteella olevan jonkun kreikkalaisen runoilijan keksintöä.^[6] Apollonios Rhodios ja Ovidius yhdistävät joen meripihkan alkuperän heliadeihin, jotka muuttuivat poppeleiksi murehdittuaan veljensä Faethonin kohtalo. Tämä oli menettänyt isältään auringonjumala Heliokselta lainaamiensa aurinkovaunujen hallinnan ja pudonnut Eridanokseen sen jälkeen, kun Zeus pelastaakseen maan oli lyönyt häntä salamallaan. Faethonin ystävä Kyknos puolestaan etsi tämän ruumista joesta lakkaamatta, jolloin jumalat muuttivat hänet joutseneksi.^[7]

Vergiliuksen Aeneis-runoelman mukaan Eridanos oli yksi Haadeen läpi virtaavista joista.^[8]

Eridanos oli myös vähäisemmän joen nimi, joka virtasi Ateenan lähistöllä.

1. ↑ Hesiodos: Theogonia ('Jumalten synty') 334–345 (engl. käännös).
2. ↑ Nonnos: Dionysiaka 23.236.
3. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä geologia ei löytynyt
4. ↑ Vergilius: Georgica i.461–497 (engl. käännös).
5. ↑ Hyginus: Fabulae xiv (engl. käännös).
6. ↑ Herodotos: Herodotoksen historia 3.115 (engl. käännös).
7. ↑ Ovidius: Muodonmuutoksia ii, 319–380 (engl. käännös).
8. ↑ Vergilius: Aeneis vi.637–659 (engl. käännös).