Erikhthonios (m.kreik. Ἐριχθόνιος, lat. Erichthonius) oli kreikkalaisessa mytologiassa Ateenan muinainen kuningas, joka syntyi autoktoonisesti – maasta – ja jonka Athene kasvatti. Varhaisimmat kirjoitukset eivät erottele häntä Erekhtheuksesta, hänen pojanpojastaan, mutta neljännestä vuosisadasta eaa. alkaen heidät kuvataan eri hahmoiksi.
Pseudo-Apollodoroksen mukaan Athene vieraili Hefaistoksen luona pyytämässä tältä aseita, mutta Hefaistoksen valtasi halu Athenea kohtaan. Päättäneenä säilyttää neitsyytensä Athene pakeni, mutta vaikka Hefaistos olikin rampa, hänen onnistui tavoittaa Athene ja yrittää maata tämän. Kamppailun aikana hänen siementänsä tippui jumalattaren reidelle, joka vastenmielisyyttä tuntien pyyhki sen pois villan palalla. Athene heitti villan maahan hedelmöittäen siten Gaian. Gaia palautti syntyneen pienokaisen Athenelle, joka tämän Erikhthoniokseksi (kr. eris, ”riita” ja khthon, "maa"), ja laittoi pieneen laatikkoon.[1]
Athene antoi sen jälkeen laatikon Kekropsin, Ateenan kuninkaan, kolmelle tyttärelle – Herse, Pandrosos ja Aglauros – ja varoitti heitä koskaan avaamasta sitä. Uteliaisuus kuitenkin voitti heidät, ja Aglaulos ja Herse avasivat laatikon, josta paljastui lähteestä riippuen joko pienokainen, jonka ympärille käärme oli kietoutunut, tai joka oli puoliksi ihminen ja puoliksi käärme. Sisarukset joko tulivat hulluiksi ja heittäytyivät Akropoliilta alas, tai vaihtoehtoisesti käärme tappoi heidät.[1] Toisen version mukaan varis kertoi Athenelle tapahtuneesta, jolloin tämä teki nämä kaksi sisarusta hulluiksi saaden heidät heittäytymään mereen[2].
Kun Erikhthonios kasvoi, hän karkotti Amfiktyonin, joka puolestaan oli anastanut vallan Kranaokselta kaksitoista vuotta aiemmin, ja tuli Ateenan kuninkaaksi[3]. Hän nai Praksithean, najadin, ja he saivat pojan, Pandion I:n. Tänä aikana Pallas Athene suojeli häntä jatkuvasti. Hän perusti panathenaian Athenen kunniaksi ja nostatti tämän kunniaksi puisen patsaan Akropoliille[1]. Paroksen marmorin mukaan hän opetti alamaisensa iestämään hevosia ja käyttämään niitä vaunojen vetämiseen, sulattamaan hopeaa ja kyntämään maata auralla. Lisäksi Erikthonioksen kerrottiin keksineen quadrigan, nelivaljakon[4].
Erikthoniosta seurasi valtaistuimelle hänen poikansa Pandion I.