Ezer Weizman | |
---|---|
עזר ויצמן | |
Ezer Weizman vuonna 1978. |
|
Israelin 7. presidentti | |
Pääministeri |
Jitzhak Rabin Shimon Peres Benjamin Netanjahu Ehud Barak |
Edeltäjä | Chaim Herzog |
Seuraaja | Moshe Katsav |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 15. kesäkuuta 1924 Tel Aviv, Palestiinan brittiläinen mandaatti |
Kuollut | 24. huhtikuuta 2005 (80 vuotta) Caesarea, Israel |
Puoliso | Reuma Weizman |
Tiedot | |
Puolue | Työväenpuolue |
Uskonto | juutalaisuus |
Ezer Weizman (15. kesäkuuta 1924 Tel Aviv – 24. huhtikuuta 2005 Caesarea) oli Israelin seitsemäs presidentti vuosina 1993–2000. Weizman syntyi Tel Avivissa, mutta vietti nuoruutensa Haifassa. Hänen setänsä Chaim Weizmann oli Israelin ensimmäinen presidentti.[1] Ezer Weizman oli sabra.[2]
Weizman liittyi vuonna 1942 18-vuotiaana Britannian ilmavoimiin, Royal Air Forceen. Palattuaan Palestiinaan sodan jälkeen hänestä tuli yksi Haganahin ilmavoimat perustaneista sotilaslentäjistä. Israelin itsenäisyyssodassa hän palveli laivueen komentajana.
34-vuotias Weizman nimitettiin 1958 Israelin ilmavoimien komentajaksi. Kuuden päivän sodan aikana Weizman oli yleisesikunnan operatiivisen osaston päällikkö. Hän erosi puolustusvoimista 1969 kenraalimajurina ja siirtyi politiikkaan. Hän kampanjoi Menachem Beginin puolesta, josta tuli pääministeri 1977 ja Weizman nimitettiin puolustusministeriksi. Weizman kuului myös Camp Davidin rauhansopimuksen Israelin puolelta neuvotelleiden ryhmään. Vuonna 1980 hän vetäytyi politiikasta aloittaen liiketoimet. Hän kuitenkin perusti vuonna 1984 pienen puolueen ja palveli ensiksi arabiasioiden ministerinä ja sen jälkeen tiede- ja teknologiaministerinä.
Vuonna 1992 Weizman vetäytyi aktiivipolitiikasta ja tuli vuotta myöhemmin valituksi pääosin seremonialliseen virkaan Israelin presidentiksi ja uudelleen 1998. Vuonna 2000 paljastui, että hän oli ottanut vastaan suuria rahasummia ulkomaisilta liikemiehiltä ollessaan ministerinä.[3]
Weizman haudattiin tiistaina 26. huhtikuuta 2005 Or Akivaan.