Fanny Churberg | |
---|---|
Fanny Churberg |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 12. joulukuuta 1845 Nikolainkaupunki (nyk. Vaasa), Suomen suuriruhtinaskunta |
Kuollut | 10. toukokuuta 1892 Helsinki |
Kansalaisuus | suomalainen |
Taiteilija | |
Ala | Taidemaalari |
Palkinnot | |
Dukaattipalkinto (1879) |
|
Fanny Churberg, Karl Anders Ekman, Severin Falkman, Ellen Favorin, Alina Forsman, Hanna Frosterus-Segerstråle, Alexandra Frosterus-Såltin, Emma Gylden-von Schantz, Werner Holmberg, Karl Emanuel Jansson, Arvid Liljelund, Berndt Lindholm, Erik Johan Löfgren, Hjalmar Munsterhjelm, Victorine Nordenswan, Augusta Soldan, Victoria Åberg
Fanny Maria Churberg [ku:rbärj] (12. joulukuuta 1845 Nikolainkaupunki (nyk. Vaasa) – 10. toukokuuta 1892 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari. Fanny Churberg kuuluu niihin suomalaisiin taiteilijoihin, joita aikalaiset eivät arvostaneet ja joiden poikkeuksellista lahjakkuutta he eivät nähneet, mutta jotka myöhemmät sukupolvet ovat löytäneet. Churberg oli poikkeuksellinen suomalainen romantikko ja aikansa suuria maisemamaalauksen mestareita, jonka Helene Schjerfbeck tunnusti esikuvakseen.[1]
Suomessa työskenteli 1800-luvun lopulla tiettävästi enemmän huomattavia naistaiteilijoita kuin missään muussa maassa. Kolme naistaiteilijaa lukeutuukin Suomen taiteen parhaimmistoon: Fanny Churbergin ohella Helene Schjerfbeck ja Ellen Thesleff. Thesleff ja Churberg olivat pääasiassa impressionisteja. Myös Helene Schjerfbeckillä oli tuotannossaan impressionistinen kausi. He elivät aikana, jolloin taidekoulut olivat naisilta suljettuja ja joutuivat siksi turvautumaan yksityisopetukseen. Tähän oli mahdollisuus lähinnä varakkaiden perheiden tyttärillä, ja Churbergillä oli perittyä varallisuutta[2].