Flamenco on Andalusiassa kehittynyt espanjalainen musiikki- ja tanssilaji. Flamencon ylläpitäjinä ja kehittäjinä Andalusian romanit ovat jättäneet taiteenlajiin pysyvät merkit, mutta sen historialliset juuret ulottuvat maurien ja juutalaisten musiikkiperinteisiin.
Flamenco-nimityksen alkuperästä ei ole yksimielisyyttä. Uskotaan että nimi tulee arabiankielisestä sanasta fellahmengu, joka tarkoittaa ”maatonta paimenta ”. Sana flamenco tarkoittaa kuitenkin espanjaksi myös flaamilaista. Yhteensattuman on oletettu johtuvan siitä, että romanit saapuivat maahan Kaarle V:n hallituskaudella samaan aikaan, kun maahan tuli runsaasti flaamilaisia sotilaita.
Flamencossa naiset käyttävät tanssikenkinä remmikenkiä, jotka muistuttavat tavallisia avokkaita. Pohjapuolella kengän kärjessä ja korossa on nauloja, jotka voimistavat koputuksesta aiheutuvaa ääntä. Korot ovat kengän koosta, mallista ja merkistä riippuen noin 4–7 cm korkeat. Miesten kengät ovat normaalin näköiset kengät tai nilkkurit, joissa tosin on matala korko (n. 2–4 cm).