Fluoksetiini

Fluoksetiini
Fluoksetiini
Fluoksetiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(RS)-N-metyyli-3-fenyyli-
3-[4-(trifluorimetyyli)fenoksi]-
propan-1-amiini
Tunnisteet
CAS-numero 54910-89-3
ATC-koodi N06AB03
PubChem CID 3386
DrugBank APRD00530
Kemialliset tiedot
Kaava C17H18NF3O 
Moolimassa 309,3 (345,8 hydrokloridina)
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 72 %
huippu 6-8 tunnissa
Proteiinisitoutuminen 94,5 %
Metabolia maksassa (enimmäkseen CYP2D6)
Puoliintumisaika 1–3 päivää (akuutti); 4–6 päivää (krooninen); Aktiivinen metaboliitti norfluokseetiini 4–16 päivää (akuutti ja krooninen)
Ekskreetio munuaiset 80 %, suolisto 15 %
Terapeuttiset näkökohdat
Lupatiedot

EU US

Raskauskategoria

C(US)

Reseptiluokitus

reseptivalmiste (FI)

Antotapa suun kautta
Fluoksetiiniin perustuvia lääkkeitä.

Fluoksetiini on SSRI-lääke, jolla hoidetaan masennusta, dysmorfista ruumiinkuvan häiriötä, pakko-oireista häiriötä, bulimiaa, premenstruaalista dysforista häiriötä (premenstruaalisen oireyhtymän vakavampi muoto), hypokondriaa sekä paniikkihäiriötä.

Fluoksetiini on todettu ainoaksi merkittävää vastetta antavaksi SSRI-lääkkeeksi nuorten vakavan masennuksen hoidossa.[1] Fluoksetiini on myös ainut SSRI-lääke, joka vähentää itsetuhoisuusriskiä (~50%), vertailun vuoksi esimerkiksi venlafaksiini nostaa itsetuhoisuusriskiä huomattavasti (~60% tai enemmän).[2]lähde?

Fluoksetiinin käyttö saattaa aiheuttaa ihottumaa ja allergisia oireita. Seksuaalitoimintojen häiriöitä esiintyy yli puolella käyttäjistä.[3] Harvinaisempia sivuvaikutuksia on muun muassa joillakin potilailla tavattu vaarallinen serotoniinioireyhtymä.[4]

Suomessa fluoksetiinia myydään reseptilääkkeenä muun muassa valmistenimillä Seronil ja Seromex.[5] Ensimmäisen markkinoille tulleen valmisteen nimi oli Prozac. Fluoksetiinia on saatavilla 10, 15, 20, 40, 60 ja 90 mg kapseleina ja 10 mg, 20 mg ja 60 mg tabletteina.

  1. Fluoksetiini nuorten vakavan masennuksen akuuttihoidossa www.kaypahoito.fi. Arkistoitu 9.10.2019. Viitattu 15.6.2019.
  2. Tiihonen J, Lönnqvist J, Wahlbeck K, Klaukka T, Tanskanen A, Haukka J: Masennuslääkkeet ja itsemurhariski, itsemurhayritys ja kokonaiskuolleisuus valtakunnallisessa kohortissa. Archives of General Psychiatry, December 2006, 63. vsk, nro 12, s. 1358–67. PubMed:17146010 doi:10.1001/archpsyc.63.12.1358 ISSN 0003-990X
  3. Montejo AL, Llorca G, Izquierdo JA, Rico-Villademoros F. "Incidence of sexual dysfunction associated with antidepressant agents: a prospective multicenter study of 1022 outpatients. Spanish Working Group for the Study of Psychotropic-Related Sexual Dysfunction." J Clin Psychiatry. 2001;62 Suppl 3:10–21. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11229449 (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humspc/4/182424.shtml (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Ihmisille tarkoitettujen lääkevalmisteiden valmisteyhteenvedot ATC-koodin perusteella: N06AB03 Fimea. Viitattu 16.2.2024.

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by razib.in