G. I. Gurdjieff

arm. Գեորգի Գյուրջիև, Georgi Gjurdzjiew
arm. Գեորգի Գյուրջիև, Georgi Gjurdzjiew
Henkilötiedot
Syntynyt13. tammikuuta 1866?
Aleksandropol, Armenia
Kuollut29. lokakuuta 1949 (83 vuotta)
Amerikkalainen sairaala, Neuilly-sur-Seine, Ranska
Koulutus ja ura
Instituutti Ihmisen Sopusointuisen Kehittämisen Instituutti mm. Avon, Istanbul, Tbilisi
Oppilaat John G. Bennett
Olga ja Thomas de Hartmann
Kathryn Hulme
Georgette Leblanc
Olgivanna Lloyd Wright
Katherine Mansfield
Sergei Merkurov
A. R. Orage
P. D. Ouspensky
Alexandre ja Jeanne de Salzmann
Leonid Robertovitš Stjernvall
Tutkimusalue Länsimainen esoteria sekä
Filosofia, Kirjallisuus, Kosmologia, Muinainen viisaus, Sielutiede, Taide
Tunnetut työt Gurdjieff Työ eli "Neljäs Tie"
All and Everything-trilogia
Gurdjieff / de Hartmann
sävellysyhteistyö
Aiheesta muualla
www.institut-gurdjieff.com

George Ivanovitš Gurdjieff (arm. Գեորգի Իվանովիչ Գյուրջիև, kreik. Γιώργος Γεωργιάδης, ven. Гео́ргий Ива́нович Гюрджи́ев, Georgi Ivanovitš Gjurdžijev; 13. tammikuuta 1866/1877? Aleksandropol29. lokakuuta 1949 Neuilly-sur-Seine) oli armenialais-kreikkalainen mystikko ja henkinen opettaja. Hänen äitinsä oli etniseltä taustaltaan armenialainen ja isä Pontoksen kreikkalainen.

Gurdjieffin arvoituksellinen hahmo välittyy värikkäänä ja usein ristiriitaisena aikalaisten kirjoittamissa muistelmateoksissa. Mielipiteet hänen kirjoituksistaan ja toiminnastaan jakautuvat. Puolustajat pitävät Gurdjieffia karismaattisena mestarina, joka toi länsimaiseen kulttuuriin, psykologiaan ja kosmologiaan uutta tietoa, joka mahdollisti vakiintuneen tieteen tuolle puolen menevät oivallukset.[1] Kriitikot väittävät häntä vain huijariksi, jolla oli suuri ego ja jatkuva tarve itsensä ylistämiseen.[2]

Gurdjieffin tunteneet henkilöt pitivät häntä erinomaisena ihmisten ”herättäjänä”, joka muistutti pikemmin Zen-mestaria tai Sokratesta kuin perinteistä kristillistä mystikkoa.[3] Hän toi länsimaihin kattavan esoteerisen oppijärjestelmän, ja hänen vaikutuksestaan syntyi elävä perinne, jossa harjoitetaan erityisiä menetelmiä tietoisuuden kehittämiseksi.

Termillä ”tietoisuus” Gurdjieff tarkoitti jotakin syvempää kuin tavanomaisia mentaalisia toimintoja. Hänen mukaansa tietoisuuden kyky edellyttää mielen, tunteiden ja kehon energioiden sopusointuista yhteistoimintaa. Vain tämä mahdollistaa ihmiselle sellaisten korkeampien energioiden vastaanottamisen, joista eri perinteissä käytetään esimerkiksi nimityksiä nuus, buddhi tai atman. Ilman tällaista toimintojen sopusointua ihminen on keskeneräinen olento, joka on toiminnassaan automaattisten, ehdollistuneiden rutiinien sekä ulkoisten olosuhteiden armoilla. Gurdjieffin käyttämien monipuolisten menetelmien keskeisenä päämääränä voi nähdä tietoisuuden herättämisen sekä tahdon, yksilöllisyyden ja objektiivisen tiedon kehittämisen.

  1. P. D. Ouspensky (1971). The Fourth Way, Chapter 1
  2. Michel Waldberg (1990). Gurdjieff – An Approach to his Ideas, Chapter 1
  3. The Independent 21.9.2001 Adrian Dannatt: Michel de Salzmann

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Tubidy