Back George Gurdjieff Afrikaans جورج غوردجييف Arabic جورج جوردجييف ARZ George Gurdjieff AST Georgi Qurciyev Azerbaijani Георги Гурджиев Bulgarian Georges Gurdjieff Catalan Georgij Ivanovič Gurdžijev Czech G.I. Gurdsjijev Danish Georges I. Gurdjieff German
 arm. Գեորգի Գյուրջիև, Georgi Gjurdzjiew |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. tammikuuta 1866? Aleksandropol, Armenia |
| Kuollut | 29. lokakuuta 1949 (83 vuotta) Amerikkalainen sairaala, Neuilly-sur-Seine, Ranska |
| Koulutus ja ura | |
| Instituutti | Ihmisen Sopusointuisen Kehittämisen Instituutti mm. Avon, Istanbul, Tbilisi |
| Oppilaat |
John G. Bennett Olga ja Thomas de Hartmann Kathryn Hulme Georgette Leblanc Olgivanna Lloyd Wright Katherine Mansfield Sergei Merkurov A. R. Orage P. D. Ouspensky Alexandre ja Jeanne de Salzmann Leonid Robertovitš Stjernvall |
| Tutkimusalue |
Länsimainen esoteria sekä Filosofia, Kirjallisuus, Kosmologia, Muinainen viisaus, Sielutiede, Taide |
| Tunnetut työt |
Gurdjieff Työ eli "Neljäs Tie" All and Everything-trilogia Gurdjieff / de Hartmann sävellysyhteistyö |
| Aiheesta muualla | |
| www.institut-gurdjieff.com | |
Anna Ahmatova | Aleksanteri Ahola-Valo | Natan Altman | Mihail Bahtin | Léon Bakst | Andrei Belyi | Nikolai Berdjajev | Ivan Bilibin | Aleksandr Blok | Joseph Brodsky | Marc Chagall | Sonia Delaunay | Sergei Djagilev | Sergei Eisenstein | Pavel Filonov | Mihail Fokin | Naum Gabo | Nikolai Gumiljov | G. I. Gurdjieff | Daniil Harms | Thomas de Hartmann | Velimir Hlebnikov | Wassily Kandinsky | El Lisitski | Anatoli Lunatšarski | Vladimir Majakovski | Kazimir Malevitš | Osip Mandelštam | Vsevolod Meyerhold | Kuzma Petrov-Vodkin | Vsevolod Pudovkin | Aleksandr Rodtšenko | Nicholas Roerich | Olga Rozanova | Konstantin Somov | Dmitri Šostakovitš | Vladimir Tatlin | Marina Tsvetajeva | Pjotr Demjanovitš Uspenski | Dziga Vertov
George Ivanovitš Gurdjieff (arm. Գեորգի Իվանովիչ Գյուրջիև, kreik. Γιώργος Γεωργιάδης, ven. Гео́ргий Ива́нович Гюрджи́ев, Georgi Ivanovitš Gjurdžijev; 13. tammikuuta 1866/1877? Aleksandropol – 29. lokakuuta 1949 Neuilly-sur-Seine) oli armenialais-kreikkalainen mystikko ja henkinen opettaja. Hänen äitinsä oli etniseltä taustaltaan armenialainen ja isä Pontoksen kreikkalainen.
Gurdjieffin arvoituksellinen hahmo välittyy värikkäänä ja usein ristiriitaisena aikalaisten kirjoittamissa muistelmateoksissa. Mielipiteet hänen kirjoituksistaan ja toiminnastaan jakautuvat. Puolustajat pitävät Gurdjieffia karismaattisena mestarina, joka toi länsimaiseen kulttuuriin, psykologiaan ja kosmologiaan uutta tietoa, joka mahdollisti vakiintuneen tieteen tuolle puolen menevät oivallukset.[1] Kriitikot väittävät häntä vain huijariksi, jolla oli suuri ego ja jatkuva tarve itsensä ylistämiseen.[2]
Gurdjieffin tunteneet henkilöt pitivät häntä erinomaisena ihmisten ”herättäjänä”, joka muistutti pikemmin Zen-mestaria tai Sokratesta kuin perinteistä kristillistä mystikkoa.[3] Hän toi länsimaihin kattavan esoteerisen oppijärjestelmän, ja hänen vaikutuksestaan syntyi elävä perinne, jossa harjoitetaan erityisiä menetelmiä tietoisuuden kehittämiseksi.
Termillä ”tietoisuus” Gurdjieff tarkoitti jotakin syvempää kuin tavanomaisia mentaalisia toimintoja. Hänen mukaansa tietoisuuden kyky edellyttää mielen, tunteiden ja kehon energioiden sopusointuista yhteistoimintaa. Vain tämä mahdollistaa ihmiselle sellaisten korkeampien energioiden vastaanottamisen, joista eri perinteissä käytetään esimerkiksi nimityksiä nuus, buddhi tai atman. Ilman tällaista toimintojen sopusointua ihminen on keskeneräinen olento, joka on toiminnassaan automaattisten, ehdollistuneiden rutiinien sekä ulkoisten olosuhteiden armoilla. Gurdjieffin käyttämien monipuolisten menetelmien keskeisenä päämääränä voi nähdä tietoisuuden herättämisen sekä tahdon, yksilöllisyyden ja objektiivisen tiedon kehittämisen.
- ↑ P. D. Ouspensky (1971). The Fourth Way, Chapter 1
- ↑ Michel Waldberg (1990). Gurdjieff – An Approach to his Ideas, Chapter 1
- ↑ The Independent 21.9.2001 Adrian Dannatt: Michel de Salzmann