Back حمض الغاما-أمينوبيوتيريك Arabic Ácido γ-aminobutírico AST قاما آمینوبوتیریک اسید AZB Гама-аминомаслена киселина Bulgarian Gama-aminobuterna kiselina BS Àcid γ-aminobutíric Catalan Kyselina gama-aminomáselná Czech GABA Danish Γ-Aminobuttersäure German Γ-αμινοβουτυρικό οξύ Greek
| gamma-aminovoihappo | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | 4-aminobutaanihappo |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | C(CC(=O)O)CN |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C4H9NO2 |
| Moolimassa | 103.12 g/mol |
| Sulamispiste | 203.7 °C (477 K) |
| Kiehumispiste | 248 °C (521 K) |
| Liukoisuus veteen | vesiliukoinen |
Gamma-aminovoihappo eli GABA (Gamma-aminobutyric acid) on tärkein aivojen ja muun keskushermoston hermosolujen toimintaa jarruttava välittäjäaine[1]. GABA:n välittämä viesti on luonteeltaan inhibitorinen eli vaimentava tai lamaava: GABA välittää hermosolulle käskyn vähentää toimintaa tai lopettaa toimintansa. Noin 40 % aivosoluista reagoi gamma-aminovoihapon inhibitoriseen vaikutukseen.[1] Yksittäisissä neuroneissa GABA:n vaikutus voi olla myös eksitoiva eli kiihdyttävä. Elimistön tärkein kiihottava välittäjäaine, GABA:n vastavaikuttaja, on glutamaatti.
- ↑ a b Sosiaalisairaala.fi: C. Heather Ashton 2006: Bentsodiatsepiinit – vaikutukset – vierotus.