Genomi

Tämän artikkelin nimi saattaa olla virheellinen. Ehdotettu uusi nimi on Perimä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Huomattavasti yleisemmin käytetty termi ja myös Kielitoimiston sanakirjassa genomi ohjaa perimään. Sivulla on muokkaushistoriaa, joten siirtoon tarvitaan ylläpitoa.

Perimä eli geeniperimä tai genomi on eliön koko perintöaines, joka siirtyy vanhemmalta jälkeläiselle. Perimä on yleensä DNA:ta, mutta osalla viruksista se on RNA:ta. Se sisältää proteiinien valmistukseen osallistuvien geenien lisäksi ei-koodaavia alueita.^[1] Esitumaisilla perimä sijaitsee nukleoidiksi kutsutulla alueella solulimassa. Aitotumaisten perimä on tumassa lukuun ottamatta mitokondrioiden ja viherhiukkasten omaa geeniperimää.^[2]

Perimää tutkivaa tieteenalaa nimitetään genomiikaksi.^[3] Ensimmäistä kertaa koko perimän emäsjärjestys selvitettiin vuonna 1977, kun phi X 174 -bakteriofagin perimä sekvensoitiin. Ihmisen perimän selvittäminen aloitettiin vuonna 1990 ja ensimmäiset luonnokset siitä julkaistiin vuonna 2001.^[4]

1. ↑ Morris ym, 2013: ”Chapter 13: Genomes”
2. ↑ Morris ym, 2013: ”Chapter 5: Organizing Principles”
3. ↑ Biotekniikka:genomi/perimä Tieteen termipankki. 2.12.2016. Viitattu 16.6.2020.
4. ↑ Pappas, Stephanie: Unraveling the Human Genome: 6 Molecular Milestones Live Science. 23.1.2013. Future US. Viitattu 16.6.2020. (englanniksi)