Georg Henrik von Wright (7. toukokuuta 1723 Dragsvik – 2. maaliskuuta 1797 Pori) oli suomalainen everstiluutnantti ja maaherra.[1]
Von Wrightin vanhemmat olivat Viron Narvassa syntynyt Jämtlandin rykmentin eversti Henrik Wright (1685–1766) ja Sofia Jonasdotter Hallenia (1689–1781). Henrik Wrightin isä Georg Wright (k. 1694) oli muuttanut Viroon vuoden 1650 tienoilla Skotlannista ja toimi Narvassa suutarimestarina. Georg Henrik von Wright oli naimisissa vuodesta 1750 Vendela Regina Borgströmin (1726–1776) kanssa ja tämän kuoltua vuodesta 1790 Catharina Agneta Stierncronan (1759–1820) kanssa. [1][2]
Von Wright palveli Uudenmaan jalkaväkirykmentissä vuodesta 1739 aluksi varusmestarina. Hänet ylennettiin luutnantiksi 1749, esikuntakapteeniksi 1760, kapteeniksi 1766, majuriksi 1772 ja everstiluutnantiksi 1780. Von Wright osallistui Ruotsin Preussia vastaan käymään Pommerin sotaan ja joutui sotavangiksi 1757. Hän oli vankeudessa sodan päättymiseen saakka 1762. Von Wright aateloitiin 1772. Hän oli Savon ja Karjalan läänin maaherrana 1781−1786. Von Wright omisti Saaren kartanon Tammelassa aluksi yhdessä kirkkoherra Johan Amnellin kanssa 1754–1773 ja sitten yksinään vuoteen 1792 saakka.[2][3]
Von Wrightin poikia olivat eversti Georg Jonas von Wright (1754–1800), eversti Gustaf Fredrik von Wright (1766–1811), majuri Lars Henrik Reinhold von Wright (s. 1771) ja Ruotsissa asunut majuri Peter Georg von Wright (1793–1868).[2]